Tanskan linja pakolaisasiassa on mielestäni aika järkevä, varsinkin, jos sitä vertaa Ruotsin pakolaispolitiikkaan, joka on osoittautunut, mihin hallitsematon maahanmuutto voi pahimmillaan johtaa. Ruotsi otti vastaan kaikki, selvittämättä kummemmin tulokkaiden taustoja ja tänä päivänä rikollisjengien hallitsemat slummit, joihin poliisilla ei ole mitään asiaa, poliisiautojen polttaminen, kunniamurhat ja lasten sukupuolielinten silpomiset ovat Ruotsissa arkipäivää.

Tanska taas ei ota maahan ketä tahansa ja tsekkaa jokaisen pakolaisen taustat kunnolla ennen päästämistä maahan ja on sen takia huomattavasti turvallisempi paikka asua.

Jos näiden kahden mallin välillä joutuisi valitsemaan, niin valitsisin ehdottomasti Tanskan mallin, koska se vastaa enemmän Suomen kansalaisten etuja ja vähentää huomattavasti turvallisuusriskejä. Pakolaisvirran mukana tulevien ”parrakkaiden lasten” ja passinsa ”hukanneiden” joukossa on SUPO:n mukaan mahdollisia terroristijärjestöjen jäseniä, tai Kalifaatin ”ilosanomaa” levittäviä terroristijärjestöjen värvääjiä, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa Suomeen.

Henkilökohtaisesti pidän näiden ääriainesten mahdollisesti järjestämiä terrori-iskuja suurimpana uhkana niin Suomen, kuin muiden EU-maiden turvallisuudelle – huomattavasti Venäjän uhkaa suurempana, mistä esim. Baltian maat jaksavat räksyttää almujen ja irtopisteiden toivossa. Etenkin viime vuonna eri EU-maissa tehdyt iskut osoittivat, miten paljon tuhoa ja kuolemaa muutama hyvin järjestäytynyt terroristisolu, tai ihan joku yksittäinen pilakuvasta sekaisin mennyt hullu saa aikaan.

Kaiken järjen mukaan tulisi paljon halvemmaksi perustaa pakolaiskeskuksia EU:n ulkopuolelle, koska paikallisen elintason ylläpitäminen esim. Syyriassa, tai Irakissa maksaa murto-osan siitä, mitä Suomessa ja rahoilla, jotka menevät yhden pakolaisperheen asumiskuluihin täällä, saadaan paikallisesti elätettyä viisinkertainen määrä ihmisiä. Eli rahan käyttö paikallisesti on huomattavasti tehokkaampaa ja sillä saadaan paljon enemmän hyvää aikaan.

Olen myös sitä mieltä, että lasku pakolaisten aiheuttamista kustannuksista pitää osoittaa ensisijaisesti maille, jotka ovat kyseisen kriisin toimillaan aiheuttaneet siinä suhteessa, missä käyttivät rahaa laittomiin sotatoimiin. Asiat voitaisiin käsitellä vaikka Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa, jos kyseessä ovat EU:n ulkopuoliset maat, tai EU:n sisällä, EU-maiden ollessa kyseessä.

’Eli Irakin osalta kulut kuuluisivat USA:lle, Briteille, Australialle ja muille kyseisen kolaition sotatoimiin osallistuville maille, jotka lähtivät tappamaan ihmisiä ja tuhoamaan maata täysin tietoisina siitä, että Irakilla ei ollut mitään tekemistä USA:n terrori-iskujen kanssa ja todisteet Saddamin joukkotuhoaseista olivat tekaistuja, minkä mm. Tony ”Bliar” Blair on julkisesti myöntänyt. Yhden ”kiistattoman avaintodisteen”, missä puhuttiin kiellettyjen aseiden valmistuksesta/säilytyksestä ja jossa leiman tilalla oli tärisevin käsin piirretty pukinpää muistan vieläkin – se oli niin tökerösti tehty, että herättäisi epäilyksiä kivissäkin, mutta silti meni täydestä läpi useamman ydinasevaltion turvallisuuspalvelun seulasta, mikä kertoo joko siitä, että siellä on debiaalit töissä, tai siitä, että koalition jäsenmaat tietoisesti lähtivät murhaamaan viattomia siviilejä tekastuin perustein, mikä on kansainvälisten lakien mukaan vakava rikos ihmisyyttä vastaan, joka ei koskaan vanhene. Toinen, vielä ”kiistattomampi” todiste, oli Colin Powelin YK:ssa demaama pesujauhetta sisältävä lasiampulli…

Libyasta tulevat pakolaisvirrat ja maan jälleenrakennuskustannukset pitää ohjata seuraaviin maihin: USA, Ranska, Britannia, Norja ja Qatar. Tämän koalition asevoimat suorittivat Libyassa maa-operaatioita, pommittivat siviilikohteita ja alusta asti yllyttivät/tukivat Libyan hallitusta vastaan taistelevia terroristeja, joita tapansa mukaan nimittivät ”vapaustaistelijoiksi”, järjestämällä heille sotilaskoulutusta, toimittamalla aseita ja tiedustelutietoja YK:n mandaatin vastaisesti. Näiden toimien seurauksena vauraasta hyvinvointivaltiosta, jossa oli asiat paremmin, kuin yhdessäkään muussa Afrikan maassa, tehtiin terroristien ja kurkunleikkaajien kehto, jossa soditaan vieläkin. Tämä täysin turha ja laiton sota aiheutti pakolaisaallon Eurooppaan maasta, mistä Qaddafin aikana ei tullut pakolaisia juuri ollenkaan, kun Libyan kansalaisilla oli paremmat elinolot, sairaanhoito ja asumistuet, kuin joissakin EU-maissa.

Minun oikeustajun vastaista on se, että Saddam Hussein pantiin narun jatkoksi, mutta häntä enemmän siviilejä murhanneet Obama, Yrjö Tuhero, Clintonit tai Tony ”Bliar” Blair saavat kulkea vapaina, eikä heitä saada oikeuden eteen siviilien joukkomurhista, muutaman maan tuhoamisesta ja kiellettyjen, köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten käyttämisestä, vaikka todisteet sotarikoksista ovat kiistattomat ja uhrien määrä lasketaan sadoissa tuhansissa. Donald Trumpista voidaan olla montaa eri mieltä, mutta itse kunnioitan häntä jo pelkästään sen takia, että hän oli ensimmäinen USA:n presidentti vuosikymmeniin, joka ei aloittanut yhtään sotaa, eikä sotkenut käsiään olkapäitä myöten joukkotuhoaseilla tapettujen naisten ja lasten vereen, edeltäjänsä rauhannobelisti-Obaman lailla.

EU:n ja muiden ”sivistysvaltioiksi” itsensä nimittävien valtioiden pitää keksiä joku keino, millä näitä tietoisesti laittomia päätöksiä tehneet poliitikot saadaan vastuuseen ja laittomia sotia käyvät/vallankumouksia järjestävät maat saadaan korvaamaan aiheuttamansa vahingot ja ottamaan vastaan pakolaiset siinä suhteessa, kuin rahaa on käytetty sotatoimiin ja levottomuuksien lietsomiseen.

On väärin, että Suomi, joka ei osallistunut sotilaallisesti Irakin, Syyrian, eikä Libyan pommituksiin joutuu ottamaan vastaan sieltä tulevia pakolaisia, joiden joukossa on erittäin suurella todennäköisyydellä CIA:n ja MI6:n kouluttamia terroristitaustan omaavia ”maltillisen opposition” edustajia ja kustantamaan heidän elämisensä täällä samaan aikaan, kun ongelmien varsinaiset aiheuttajat pääsevät, kuin koira veräjästä. Jos laittomaan sotaan lähtevän maan johto tietäisi etukäteen joutuvansa rikoksistaan kansainvälisen oikeuden eteen, korvaamaan aiheuttamansa vahingot ja ottaman vastaan tuhoamastaan maasta tulevat pakolaiset, niin ehkä silloin he miettisivät kahteen kertaan, että kannattaako näin tehdä, vai ei ja maailmasta tulisi paljon turvallisempi paikka elää.