Esitin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 5.12.2018 kysymyksen: Kauanko talouspetokset saavat jatkua EU:ssa ja totesin seuraavaa:

EU:n varojen hoito on ollut holtitonta useita vuosia ja valvontaviranomaiset ovat salailleet talouspetoksia vuodesta toiseen.

EU:n tilintarkastaja Maarten Engwirda, hollantilainen EU:n tilintarkastuslaitoksen (ECA, European Court of Auditors) jäsen kertoi jo vuonna 2012, että EU:n varojen väärinkäytöksiä on lakaistu maton alle tilintarkastuslaitoksen toimesta, vaikka kyseisen instanssin kuuluisi valvoa varojen käyttöä ja paljastaa väärinkäytökset.

Brittilehti The Telegraph on julkistanut, että EU:n vuotuiset kirjanpidot eivät koskaan saaneet ”terveen papereita”. Tämä johtui siitä, että EU:n entinen liikenneministeri, virolainen Siim Kallas otti yhteen ECA:n kanssa, kun tilintarkastajat käyttivät hänen mielestään liian tiukkoja standardeja tilintarkastuksissa. Kallasia syytettiinkin tilintarkastajien painostamisesta ja vaatimuksista salata ikäviä paljastuksia.

EU:n entinen päätilintarkastaja Britannian MEP Marta Andreasen erotettiin jo vuosituhannen alussa EU:n toimesta, kun hän oli tuonut julkisuuteen totuuden EU:n varojenkäytöstä.

Käsitykseni mukaan rötöstely jatkuu EU:ssa edelleenkin. Ovathan EU:n tilintarkastajat kritisoineet ja evänneet vastuuvapauksia vuosittain, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tai tarkasti ottaen on tapahtunut. EU:n komissio on päättänyt, että tilintarkastuksia tehdään jatkossa vain viiden vuoden välein, jolloin ei tarvitse vuosittain selitellä tehtyjä mokia (lue: rötöksiä).

Pari vuotta sitten EU:n maksamien tukien ja avustusten virhetaso oli noin 5,5 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin Suomen vuosittainen netovelan lisäys. Tästä on saatu perittyä takaisin noin puolet, mutta loppuosa on jäänyt perimättä takaisin.

*****

EU:n rahankäytössä on edelleenkin ongelmia, kertoi 18.10.2023 täysistuntokeskusteluun osallistunut Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps/ECR) ja pitää tilintarkastajien havaintoja huolestuttavina.

EU:n budjettimenoja koskevat virheet lisääntyivät huomattavasti. EU:n talousarvioon kohdistuva kokonaisriski oli vuoden lopussa lähes 250 miljardia euroa.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat arvioivat joka vuosi EU:n tulot ja menot varmistaakseen, että vuotuiset tilinpäätökset ovat luotettavia ja sääntöjen mukaisia. EU:n 196 miljardin euron budjettimenoissa todettiin virhetason huomattava nousu 4,2 prosenttiin (kolme prosenttia vuodesta 2021).

Tarkastajat katsovat, että kaksi kolmasosaa tarkastetuista menoista oli suuririskisiä. Tarkastajat varoittavat kasvavista riskeistä, joita aiheutuu lisämaksutarpeiden vuoksi otetuista lainoista.

EU ja sen monet jäsenvaltiot velkaantuvat huolestuttavalla tavalla. Viime vuonna EU:n velka kasvoi yli 100 miljardia ja oli vuoden lopussa 344 miljardia euroa, korosti Ruohonen-Lerner.

Tarkastajat kertovat menojen virhetason olleen merkittävä. Tämän vuoksi he antoivat kielteisen lausunnon EU:n vuoden 2022 menoista. Virhetaso ei kuvaa petoksia tai tuhlausta, vaan rahamääriä, joita ei ole käytetty sääntöjen mukaisesti. Tarkastajat tunnistivat lisäksi 14 petosepäilyä ja ilmoittivat niistä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO).

Ruohonen-Lerner toi puheenvuorossaan esiin tilintarkastajien kertomukseen sisältyneen räikeän esimerkin EU-varojen väärinkäytöstä.

Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka. Miten näitä varoja sitten käytetään? Esimerkiksi Italiassa viljelijä sai EU-tukea sitruunapuiden ylläpitämiseen. Maataloustuet juoksivat, vaikka alueella ei kasvanut ainuttakaan sitruunapuuta. Kansalliset viranomaiset eivät kumma kyllä tätä pikkuseikkaa havainneet.

On tärkeää, että jokainen euro, joka ohjataan EU:n budjetin kautta, käytetään avoimesti ja tehokkaasti. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä ja karsia turhia menoja. Tarvitsemme myös parempaa valvontaa varojen käyttöön, Ruohonen-Lerner painotti puheenvuoronsa lopuksi.

*****

Kuten jo otsikossa totesin, näyttää EU:n rahankäytössä olevan edelleenkin ongelmia. Ne ovat viimeisen viiden vuoden aikana vähentyneet, mutta on silti hyvä, että EU:n finanssipolitiikkaa ymmärtävät mepit – kuten Pirkko Ruohonen-Lerner – seuraavat jatkossakin tilannetta. Kyse on myös meidän suomalaisten rahoista, sillä viimeisen 10 vuoden aikana olemme olleet vuosittain nettomaksajina keskimäärin 616 miljoonaa euroa eli yhteensä 6,158 miljardia euroa.

KAUKO TUUPAINEN