Perussuomalaiset

Kauko Tuupainen

Eläkerahastot riittävät taitetun indeksi poistamiseen

5 kommenttia

Nimimerkit Eläkeläinen ja Stabu.

Kirjoitin alkuvuodesta eli 1.2.2017 Suur-Jyväskylän lehteen alla olevan kommentin Kimmo Kiljusen alulle laittamasta kansalaisaloitteesta

Eläkerahastojen varat riittävät taitetun indeksin poistamiseen

Viime kuukausina on käyty vilkasta keskustelua yksityisten eläkerahastojen varojen riittävyydestä tulevina vuosikymmeninä. Eräänä syynä on VT Kimmo Kiljusen masinoima kansalaisaloite, koskien työeläkeindeksin palauttamista palkkaindeksiksi. Kansalaisaloitetta käsiteltäneen eduskunnassa helmi-maaliskuulla.

Kaikki alkoi siitä, kun vuoden 1962 alusta voimaan tuli uusi eläkelaki, jonka mukaisesti työntekijöiden eläkkeitä korotettiin samalla prosenttiyksiköllä kuin palkkojakin. Ratkaisu korosti näkemystä, että rahastoitava eläkemaksu on myöhennettyä palkkaa, jolloin eläkeläisten ostovoima säilyisi eläkevuosinakin ansiotuloon verrattuna. Myöhennetty palkka on samankaltainen kuin esimerkiksi S-Kaupan bonukset, jotka ovat asiakkaille maksettavaa myöhennettyä alennusta.

Työeläkkeiden heikennykset

Ensimmäinen heikennys työeläkkeellä oleville tuli vuonna 1977, jolloin päädyttiin ns. puoliväli-indeksiin. Tällöin työeläkkeitä tarkistettiin siten, että korotuksessa huomioitiin 50 prosenttia palkkojen noususta ja toinen puoli perustui hintojen korotuksiin.

Toinen heikennys tapahtui, kun aiemmin voimassa ollut ns. heinäkuun 1. päivän indeksitarkistus poistettiin. Tarkistuksen määrä oli kaksi viidesosaa vuoden vaihteen arvioidusta indeksitarkistuksesta. Tarkistus tehtiin vuosina 1977 – 1984 kahdesti vuodessa.

Kolmas heikennys tapahtui v. 1997, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin, jolloin työeläkkeiden tarkistus perustui 20 prosentin osuudella palkkojen korotuksiin ja 80 prosentin osalta hintojen tarkistuksiin.

Tästä on aiheutunut melkoinen vääristymä työeläkeläisten osalta. Tämä johtui siitä, että vv. 1995–2014 palkkataso nousi 88 % ja työeläkkeet vain 46 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys oli 42 prosenttiyksikköä.

Työeläkkeiden suuruudet

Työeläkeläisiä on noin 1,5 miljoonaa, joista enin osa eli 60 % on pienituloisia. Heidän kuukausittainen eläke on noin 1 500 euroa kuukaudessa. Työeläkkeiden tarkistuksia vastustavat kansanedustajat vetoavat siihen, että eniten korotuksista hyötyvät suurituloiset. 1,5 miljoonan eläkeläiseen verrattuna heitä on tosi vähän, sillä 10 000- 12 000 euroa kuukaudessa eläkettä saavia oli pari vuotta sitten noin 230 ja 12 001-39 000 e/kk saavia noin 100 henkilöä. Isotuloisia on siis marginaalisesti tosi vähän (n. 320) ja marginaaliverotus tasoittaa eläke-eroja merkittävästi.

KELAN maksaman takuueläkkeen (766,85 e/kk) piirissä on noin 103 000 eläkeläistä, joiden eläkkeitä ei siis makseta yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, vaan maksuista ja mahdollisista korotuksista huolehtii valtio. ”Huolehtia ”on ehkä liian positiivinen ilmaisu, koska eläke pieneni – hallituksen leikkauksista johtuen – tämän vuoden alusta 6,59 e/kk eli 760,26 euroon kuukaudessa. 

Eläke-, sijoitus- ja korkotuloja enemmän kuin menoja

Rahastoissa oli viime vuoden lopulla työntekijöiden, työnantajien ja yritysten maksamaa sekä saatuja korko- ja sijoitustuottoja yli 180 miljardia euroa. Syynä kasvuun on se, että vain vuotta 2015 lukuun ottamatta vakuutusmaksut ovat kattaneet maksetut eläkkeet. Vuonna 2015 työeläkemaksuja saatiin lähes 25 miljardia euroa, kun eläkkeitä maksettiin noin 26 miljardia euroa. Siitä huolimatta eläkerahastot kasvoivat 7,4 miljardia euroa, kiitos ulkomaisten sijoitustuottojen. On siis turhaa höpinää, ettei työeläkeläisten asemaa voida korjata.

Eduskuntaryhmien tieto kateissa

Tunsin myötä häpeää perussuomalaisia kohtaan, kun he yhtyivät kokoomuksen ja keskustan näkemykseen, että ”Rahastojen tuotot ovat jo käytössä eläkkeiden maksussa. Jos rahastoja ryhdytään syömään nykyistä nopeammin, on edessä ennen pitkää eläkemaksujen korotus tai eläke-etuuksien pienentäminen”.

Muutama vuosi sitten Eläketurvakeskuksen ja Työeläkelaitoksen asiantuntijat laskeskelivat, että ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa, kymmenen vuoden kuluttua 900 miljoonaa ja v. 2035 jopa 2,2 miljardia euroa.

Jokainen voi tarkistaa yksityisten eläkeyhtiöiden rahastojen kasvun Excel-taulukkolaskennan avulla.

Otanpa esimerkin, jossa rahastojen pääoma on 180 miljardia euroa (v. 2017), sijoitusten vuosikorko vain 3 %. Rahastoista nostetaan vuosittain jopa 2 miljardia euroa eläkkeiden maksuun ja juoksutusaika vuoteen 2060. Tällöin rahastoissa on v. 2060 rahaa yli 489 miljardia euroa. Jos juoksutusaika jatketaan vuoteen 2100 asti, rahastoissa on 1 402 miljardia euroa.

On kuitenkin syytä muistuttaa, että molempien laskelmien lopputulema (489 ja 1 402 miljardia euroa) on nimellisarvo, koska rahan ostovoimaan vaikuttaa myös vuosittainen inflaatio. Toisaalta em. tiedoilla myös rahastojen pääoman ostovoimakorjattukin arvo kasvaa, edellyttäen, että inflaatio on keskimäärin kahden prosentin luokkaa kyseisinä ajanjaksoina.

Esimerkkinä sijoitustuottojen kasvun toteutumisesta olkoon vuodet 2012–2014 eli kolmen vuoden ajanjakso, jolloin rahastojen keskimääräinen korko oli 8,33 % ja vuosittainen sijoitustuotto yli 10 miljardia euroa.

Mitä olisi tehtävä Kimmo Kiljusen kansalaisaloitteen kanssa?

Ensinäkin täytyy muistaa, että KELA maksaa kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, joista päätökset tehdään maamme hallituksen esityksestä eduskunnassa. Työeläkkeitä ei rahoiteta valtion talousarviosta, lukuun ottamatta maatalousyrittäjä-, merimies- ja yrittäjäeläkkeitä.

Kansalaisaloitteen vaatimus on mielestäni liian vaativa. Työeläkeläisten taloudellista asemaa voitaisiin parantaa nykyisestä ”hieman lyhemmin askelin”, askelin – joiden päämäärä olisi ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen. Tämä tapahtuisi siten, että ansiotason nousun painoarvoa työeläkeindeksissä nostetaan aluksi 20 prosenttiyksiköstä 30 prosenttiin ja vuoden – parin kuluttua 40 prosenttiin jne. Tällöin saataisiin faktatietoa eläkeyhtiöiden vuosittaisten kustannusten lisääntymisestä. Lisäksi todentuisi oma näkemykseni siitä, ettei työeläkerahastojen varallisuus suinkaan vähene, vaan kasvaa tavalla, josta kirjoitin kappaleessa ”Eduskuntaryhmien tieto kateissa”.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

www.tuupainen.net

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


5 kommenttia
Eläkeläinen
Vihainen
#1

Kun pitää valita mihin uskoo ja mihin ei, niin miten pitäisi silloin toimia? Syventyä täysin vastakkaisiin laskelmiin ja visioihin vai etsiä syytä muualta? Mikä on Eläketurvakeskuksen / Mikko Kautton intressi, entä eduskuntaan uudelleen pyrkivän Kiljusen tai Kaukon? Jokainen päätelköön itse. Miksi vain 6% eläkeläisistä on allekirjoittanut Kiljusen aloitteen? Miksi 94% ei? Miksei kaikki puolueet yhdessä rintamassa ole riemuissaan Kiljusen aloitteesta? Miksi Nobel Benkku on huolissaan lasten eläkkeistä? Miksi? Minä päädyn aina vaan samaan lopputulokseen. Ahneuteen ja oman edun tavoitteluun, joka ajaa kaiken ohi. Siinä lapset ja lapsenlapset unohtuvat pyrkyrien tieltä. Irwinin sanoin…

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Hämmentynyt
#2

Arvoisa nimimerkki Eläkeläinen. Luepa juttuni vielä uudestaan, niin tajuat, mistä on kyse. Olen jo aiemmin todennut, ettei viimeisen 50 vuoden aikana rahastot ole keventyneet sentin senttiä, koska niihin ei ole tarvinnut kajota.

Kuten yllä kirjoitin esimerkkinä, että jos rahastoista nostetaan vuosittain jopa 2 miljardia euroa (mrde) ja korkokanta olisin vain 3 %, niin rahastoissa on vuonna 2060 varoja 489 mrde.

Kyllä sillä summalla kyetään maksamaan jälkipolvienkin eläkkeet. Minä en pyri eduskuntaan, koska jäin sieltä pois vapaaehtoisesti viime kauden jälkeen.

Politiikka on politiikkaa, joten eivät kaikki eduskunnassa tehtävät päätökset ole järkeviä. Mielestäni suomalainen parlamentarismi on ollut useita vuosia tiensä päässä. Seuraapa vaikka nykyistä oppositiotoimintaa ja vertaa sitä opposition aiempiin päätöksiin, kun he olivat maamme hallituksessa.

Mitä nobelistiin tulee, niin hän ei ole perehtynyt ”taitetun indeksin” taustoihin siinä määrin kuin esim. Jose Jäntti.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

Kannattaa varmasti tietää se, että tuo indeksi syntyi sdpeen valta-aikoina.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ministeri
Vihainen
#4

Kansalaisaloitteen mukaan indeksimuutos lisäisi eläkemenoa vain marginaalisesti eikä menolisäys aiheuttaisi maksujen korotustarvetta, koska meno rahoitettaisiin rahastojen tuotoista. Arvio poikkeaa merkittävästi valtiovarainministeriön ja Eläketurvakeskuksen valiokunnalle esittämistä laskelmista. Niiden mukaan eläkemeno kasvaisi jo vuoteen 2030 mennessä 3 prosenttiyksikköä ja pitkällä aikavälillä 6 prosenttiyksikköä suhteessa työtulosummaan ja 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.
Menon lisäys tulee rahoittaa joko käyttämällä rahastoituja eläkevaroja taikka nostamalla eläkemaksuja. Rahastoitujen eläkevarojen käyttö pienentäisi niistä saatavaa tuottoa ja vähitellen kuluttaisi rahastoidut varat loppuun ja pakottaisi nostamaan maksuja merkittävästi. Eläkemaksujen nosto kasvattaisi veroastetta ja lisäisi työn sivukuluja eli nostaisi työllistämiskynnystä. Maksujen nosto kohdistuisi työssäkäyviin ja erityisesti nuorempiin ikäluokkiin, joiden työuran aikainen maksurasitus nousisi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Kake
Hämmentynyt
#5

Nimimerkki Ministerille. Luepa alla oleva teksti uudestaan – ajatuksella. Huomaat, että rahastot kasvavat, vaikka osa sijoitustuotoista käytettäisiin työeläkkeiden korotuksiin. – Kake

”Otanpa esimerkin, jossa rahastojen pääoma on 180 miljardia euroa (v. 2017), sijoitusten vuosikorko vain 3 %. Rahastoista nostetaan vuosittain jopa 2 miljardia euroa eläkkeiden maksuun ja juoksutusaika vuoteen 2060. Tällöin rahastoissa on v. 2060 rahaa yli 489 miljardia euroa. Jos juoksutusaika jatketaan vuoteen 2100 asti, rahastoissa on 1 402 miljardia euroa.”

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000