Hallitus on työstänyt lukuisia oikeasuuntaisia toimia ja muutoksia. Tässäpä muutamia viimeaikaisia saavutuksia.

Koulupoliiseja saadaan lisää.

Tämä on oikein hyvä, mutta samaan aikaan pohdituttaa ja huolestuttaa nuorison käytös, koulujen tilanne. Poliisi ei mielestäni missään nimessä kuulu kouluun kuin vain valistus mielessä sekä toki tiettyjen tapauksien kohdalla vaikkapa kiusaamisen tai muun vääräsuuntaisen toimen vuoksi. On kuitenkin hyvä, että nimetään kouluille Ankkuritiimin tapaan kontaktihenkilö poliisista tarpeen vaatiessa tilanteiden ripeän selvittelyn takaamiseksi ja jatkotoimien vauhdittamisen näkökulmasta. Nykypäivänä poliisi on yhä tutumpi näky kouluissa ja syynä useimmiten on väkivallan käyttö niin toisia oppilaita kuin koulun henkilökuntaakin kohtaan. Tämä on karua todellisuutta. Näin asianlaita ei saisi olla!

Itse vastuutan koteja ja kasvatusta ihan perus käytöstapojen, tunnetaitojen opetuksessa. Kaikkea vastuuta kasvatuksesta ja rajojen asettamisen opista ei voi kaataa kodin ulkopuolelle. Perheille tietoa ja tukea jo neuvolasta alkaen tunnetaitojen opettamiseen & rajojen asettamiseen. Läsnäolo on myös avainasemassa. Nämä toimivat ennaltaehkäisevinä toimina osaltaan nykymalliseen kaaokseen. Nyt on U- käännöksen paikka.

Poliisi saa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa koulutoimintaan. Tämä
tarkoittaa kahta henkilötyövuotta jokaisella poliisialueella.
Poliisi ja opettajat sekä koulun muu henkilökunta joutuvat toimimaan opetuksen sijaan liian monesti
äitinä, isänä ja terapeuttina. Suunta on väärä! Tämä raha voitaisiin tässä maamme taloustilanteessa ja maailmantilannekkin huomioiden käyttää aivan toisiin kohteisiin kansamme hyväksi.

Toisena ilmiöön johtaneena tekijänä pidän inkluusiota. Suuret luokkakoot ja moninaiset oppilasryhmät, erilaisine tuentarvitsijoineen. Myös kulttuurierot tuovat oman mausteensa moneen luokkaan. Sopeutumiseen ja kielen oppimiseen onneksi on tarjolla mm. S2 – opetusta, mutta kasvatus tulee kotoa ja mikäli kulttuuriset eroavaisuudet ovat suuria voivat ne aiheuttaa ristiriitaa kotimaamme Suomen käytänteiden kanssa toisinaan. Inkluusiota eli erilaisten oppijoiden sulauttamista samoihin ryhmiin pitää tarkastella myös PISA-tulosten näkökulmasta. Erilaisille oppijoille, hitaille ja nopeille, pitää olla tasoryhmät. Ne ovat ennen kaikkea oppilaan etu, mutta myös yhteiskunnan.

Kolmas seikka on henkilöstön määrän vähentäminen. Kun kunnioitus puuttuu aikuisia kohtaan ja aikuinen ei ole auktoriteetti tarvitaan silmäpareja yhä enemmän, ei vähemmän. Henkilöstön vähentäminen mm. ohjaaja puolelta on suora tie työuupumukseen ja tilanteiden kärjistymiseen sekä oppimisen ja opetuksen kärsimineen. On surullista, että tilanne on edes päästetty tähän jamaan.

Pumpulikasvatus ja kaverivanhemmuus ovat osasyy tähän ilmiöön. Tarvitaan järeämpiä toimia ja yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Some on omiaan osin antamaan vihiä väkivallan ihannoinnista. Tämä ilmiö huolettaa. Tuntuu, että nykynuorista osa pitää väkivaltaa hyväksyttävänä ja jopa ihailtavana tekona.

Yhteiskuntamme tulee pyrkiä takaamaan matalalla kynnyksellä apua perheille ja kouluilla tulisi olla psykologi käytössä. Tätäkin onneksi työstetään oikeaan suuntaan. Tiedän lukuisia tapauksia, jossa apu puretaan heti kun menee hiukan paremmin. Näinkään ei saisi olla. Ei lääkitystäkään yleensä lopeteta kuin seinään tai takapakkia on luvassa. Resurssipula on osasyy jonoutuneeseen avunpiiriin pääsyyn. Henkilöstöä on toki vaikea taikoa lisää, joten tulisi tehostaa tiedonkulkua sekä turhaa byrokratiaa ja hallintoa sekä väärien luukkujen kautta kulkua mikäli on tiedossa suoraan mitä perhe, nuori tarvitsee tulisi päästä suoraan oikean avun penkille, ei sepittämään ensin kolmelle henkilölle jonon kautta mikä on tilanne. Tehokkuutta!

Toinen mahtava jo pian käyttöön tämän hallituskauden aikana on Omalääkärimallin käyttöön otto.

Omalääkärimalli tarkoittaa sitä, että potilaalle nimetään oma yleislääkäri, kun hän asioi terveysasemalla. Mallin tavoite on parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta ilman turhia katkoksia. Hyvinvointialueet pyrkivät laajentamaan mallia nopeasti nimeämällä omalääkäreitä asiakkailleen. Tämä on äärimmäisen hieno suunta! Tämä luo tehokkuutta, turvaa ja jatkuvuutta. Tiedonkulkukin osaltaan varmasti tämän myötä paranee eri hoitotahojen välillä kun omalääkäri tuntee asiakkaan ja voi täten paremmin välittää oikea- aikaisen tiedon mahdollisesti vaikkapa erikoissairaanhoidon päähän. Näin saadaan myös jonot lyhyemmiksi ja pienennettyä pitkien odotus aikojen tuomia lisä sairauksia ja liitännäisvaikutuksia potilaan näkökulmasta. Joten tämä luo pidemmällä aikajänteellä säästöjä.

Hallitus tekee oikein hienoa työtä ja voisi luetella liudan muitakin oikeasuuntaisia toimia, hienoa Perussuomalaiset ja yli puoluerajojen tehtävät yhteistyötoimet kansamme hyväksi.

Kunnia olla mukana vaikuttamassa.