Kaksi ilmiötä nostaa päätään, kaverivanhemmuus & tunnesyöminen tai syöttäminen!

Suunta on vähintäänkin huolta herättävä ja näkyyhän tämä katukuvassammekin jo. 

Mielenterveydelliset ongelmat ovat kasvussa & monilla arjen sietokyky sekä voimavarat lopussa.

Lohtua ja helpotusta sekä hyvänolon tunnetta haetaan osin herkuista ja ruoan valmistuksessa mennään sieltä mistä rima on matalin. Valmis mössöjä ja kovia rasvoja, sokeria. Lapsillemme osin opetamme samaa kaavaa. Ota karkki kun on paha mieli ja toinen suuntaus on pois silmistä, tuossa on rahaa menkää hampparille tms. Ja kylkeen kulaus energiajuomaa joka täynnä sokeria. 

Ei ole ihme, että voimme pahoin jos emme ravitse kehoamme oikein ja unohdamme liikunnankin lähes kokonaan.Tällaiset toimintamallit ja valinnat jos mikä vaikuttaa kehomme lisäksi myös mieleemme & tämä on tutkitusti todistettu!

Liikunta on monella vaihtunut ruutu aikaan. Suuntaa olisi pikaisesti aika kääntää ja nostaa haittaveroja roimasti niiden epäterveellisten valintojen kohdalla ja alentaa terveellisten valintojen hintaa.

Vanha hyvä ruokalautasmalli tuntuu monelta unohtuneen.

Tämä nykyinen suuntaus tulee maksamaan terveyskustannuksina paljon. Jokaisen tulisi omalla kohdallaan miettiä miten omaa kehoaan kohtelee, meillä on vain yksi keho & elämä. 

Puhumattakaan siitä kuinka turmelemme lastemme terveyttä, sillä he eivät voi aina valita mitä me heille tarjoamme ja millaisen elämänmallin annamme. 

Kaverivanhemmuus on toki toinen asia,muttu liittyy osin myös tähän ”pumpulissa kasvatus” , herkuilla surut pois malliin. 

Rajat ovat rakkautta! Vanhemman on oltava perheen pää! 

Liiallinen vastuunanto lapselle voi olla jopa haitallista kehityksen kannalta. Tunnetaitoja täytyy opetella ja osin tuottaa lapselleen myös pettymyksiä.Normaaleita tunteita ovat ilo,suru ja hermostuminenkin. Se,että kodissa on säännöt ja rajat on vain hyväksi ja ettei kaikkea tehdä puolesta. 

Itseohjautuvuus ja itsensä johtamisen taito ovat hyvin tärkeä osa elämää kuin myös itsehillintä ja muiden huomiointi vain oman navan tuijottelun sijaan. 

Älä siis kivenmurikoin hiekoita lapsesi polkua vaan anna hänelle eväät elämään ja mahdollisuudet pärjätä. Tällaiset nykyajan kasvatusmallin lapset ajautuvat todella kovaan elämänkouluun kouluissa ja työelämässä kun eivät sopeudu noudattamaan sääntöjä ja rajoja eivätkä osaa odottaa saati sitten sietää minkäänlaisia pettymyksiä tai ” kehityskohtia” itsessään.

Nyt on aika kasvattajien katsoa peiliin! Tätä oppia tulisi jakaa jo päiväkodeissa vanhemmille. Nykysuuntaisella kasvatusmallilla takaat ongelmia lapsellesi niin koulu kuin työelämässä.Käännetään suuntaa siis nyt! 

– Aseta rajoja!

– Opeta tunnetaitoja!

– Puhu asioista niiden oikeilla nimillä toki ikätasoisesti muttei ylisuojellen.

– Anna sopivasti ja ikätasoisesti vastuuta & vapauksia! 

– Ole läsnä ja keskustele lapsesi kanssa! 

– Älä anna väärin perustein ” lahjuksia” !

– Älä syö pahaa oloa pois, sekin on normaali tunne, opeta sietokykyä ja keinoja purkaa eri tunnetiloja toisin keinoin. 

Mikään yllämainituista ei poissulje sitä ettetkö voisi olla hauska ja mukava, helpostilähestyttävä vanhempi! 

Asiallista kommentointia kiitos♡