Kysymys on kotitalousvähennyksestä. Kuka sitä saa ja miten? Esim. putkiremontissa omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon omistaja saa sen, oikein hyvä niin, mutta kerrostalohuoneiston omistaja ei.

Verottajan tulkinta on selkeä: ”Asunto-osakeyhtiö päättää remontista ja kerää rahat remonttiin vastikkeina. Kyseessä on yhtiön vastuulle kuuluva työ. Vastikkeina maksetusta remontista ei voi saada kotitalousvähennystä.”

Tällä tulkinnalla kansalaiset laitetaan eriarvoiseen asemaan riippuen asumusmuodosta. Myös kerrostalohuoneiston omistajan pitäisi pystyä hyödyntämään kaikista kotinsa remontin työkustannuksista kotitalousvähennys. Nyt se on mahdollista vain pienten asuntokohtaisten kosmeettisten korjauksien, kuten tapetoinnin tai maalauksen osalta.

Tällä vuosikymmenellä putkiremontin tarpeessa arvioidaan olevan vuosittain lähes 20 000 kerrostalohuoneistoa ja ensi vuosikymmenellä jopa runsaat 30 000 asuntoa. Lisäksi tulevat mm. katto- ja sähköremontit sekä energiaremontit. Kysymyksessä on kymmenien tuhansien perheiden oikeus tasa-arvoiseen kohteluun verotuksessa.

Tilanne voi olla monesti pienituloiselle asunto-osakkeen omistajalle vaikea. Remontista päättää toiset ja kustannukset tulevat päälle tilaamatta. Niistä voi olla vaikea selviytyä. Asunnon myyminenkin remontin alla on liki mahdotonta, ainakaan käypään arvoon. Vähintä mitä valtiovarainministeriössä voidaan tehdä, on tulkita lakia ja ohjeistaa verottajaa niin, että myös kerrostalohuoneiston omistaja voisi saada kotitalousvähennyksen kotiinsa kohdistuvista kaikista remonteista.

Oikeudenmukainen, asumismuodosta riippumaton kotitalousvähennyksen tulkinta lisäisi merkittävästi remontteja kerrostaloissa, joita nyt pantataan tulevaisuuteen. Tällä olisi myös merkittävä työllisyysvaikutus.

Osakemuotoisen asumisen sortaminen pitää lopettaa.