Ennen vuoden vaihdetta Hydroksiklorokiini kuului monessa EU:n maassa nk. käsikaupan lääkkeisiin. Se oli yli 70 vuotta vanha malarialääke, joka yhdessä sinkin ja azithromycinin kanssa on osoittautunut toimivaksi taistelussa koronavirusta vastaan. Pandemian alkuvaiheessa tätä käytettiin Etelä-Koreassa, Kiinassa ja useissa Oceanian maissa, kuten Australiassa. Lääke on halpa eikä sitä ole suojattu patentilla. Halpa hinta innosti monia maita ottamaan lääkeyhdistelmä käyttöön.

Yhdysvalloissa toimiva yleislääkäri Vladimir Zelenko ilmoitti jo maalis­kuussa hoitaneensa menestyksekkäästi 350 covid-19 potilasta HCQ:lla. Näistä jokainen välttyi sairaalahoidolta. Tähän hetkeen mennessä hänen hoitamista potilaista on kuollut vain 2.

Ranskan Marseillen infektiosairaalassa hoidettiin professori Didier Raoultin ryhmän johdolla covid-19 potilaita HCQ:lla ja antibiootilla azithromycinilla jo kuluvan vuoden helmikuussa. Kesäkuussa Raoultin ryhmä oli hoitanut 3 298 potilasta, joista 18 menehtyi, eli kuolleisuus oli 0,5%.

Todettakoon tässä, että HCQ ei sinänsä poista jo olemassa olevaa virusta, mutta estää sen lisääntymisen ja siksi lääkitys toimii vain, jos se aloitetaan 48 tunnin sisällä oireiden ilmettyä (niin kuin viruslääkkeet yleensä).

Isot lääketehtaat eivät tähän taipuneet, koska kyse oli pandemiasta, josta helposti olisi lypsättävissä miljardeja euroja. Piti saada halvat ja toimivat lääkkeet raivattua tieltä.

Alkoi HCQ:n hillitön ajojahti ja lääke, jonka sivuvaikutukset ovat lievemmät kuin aspiriinin tehtiin yhdessä yössä myrkyllinen – ainakin jos kysytään apteekkien farmaseuteilta. Orion Yhtymä valmistaa lääkettä nimellä Oxyklorin ja sitä on käytetty turvallisesti vuosikymmeniä. Klikkaa tästä ja lue haittavaikutuksista.

Merkittävimmän iskun HCQ:lle antoi tiedejulkaisu Lancetissa julkaistu tutkimus, joka pian todettiin valeuutiseksi, mutta se jäi elämään lääkärikunnassa. Tiedeyhteisö viittasi kintaalla mm. WHO:n ”Malaria Policy Advisory Committee” vuonna 2017 julkaisemaan raportiin, jossa se pitää lääkettä täysin turvallisena. Raportista voi lukea:

”Riippumatta sadoista miljoonista hoitokerroista ei ole yhtään raportoitua kuolemantapausta, joka voidaan yhdistää klorokiinin käyttöön.”

Me siis tiedämme, että lääke on vaaraton, se toimii oikein otettuna ja yli puolet maailman väestöstä käyttää sitä. Niissä maissa, joissa sitä käytetään, kuolleisuus on kertaluokkaa pienempi kuin Yhdysvalloissa ja EU-maissa. Esimerkiksi Venäjällä kuolleisuus on 1,5%, Intiassa 2,5%. Sen sijaan kuolleisuus maissa, jossa HCQ on kielletty, on yli 10% (Britannia 15%, Espanja 11% ja Italia 14%). On näet niin, että Iso Farma sai HCQ:n kiellettyjen lääkkeiden listalle myös Suomessa!

Kaikki selittyy lopulta rahalla

Sitten markkinoille pulpahti Remdesivir-niminen lääke, jota oltiin kokeiltu Sars-, Mers- ja Ebolatartuntoja vastaan ilman tulosta. Lääkettä kokeiltiin Kiinassa, jossa todettiin, että siitä ei ole hyötyä. Lääkkeellä on myös vakavia sivuvaikutuksia ja Ranskassa tehty tutkimus osoitti, että virus kyllä vähenee, mutta potilas kuolee. Ellei potilas kuole, hän päätyy dialyysiin, kun munuaiset hajoavat. Tämän takaa löytyy ko tutkimus.

Testattu tai ei, niin EU antoi pikaluvan Remdesivirin käytölle, joten odotan sydän kylmänä mitä pitää tapahtua, ennen kuin viranomaisemme huomaavat tehneensä erehdyksen.

Ja Big Pharma riemuitsee. Maksaahan sisäelimet tuhoava Remdesivir-hoito 3200 dollaria, kun toimivaksi todettu HCQ-hoito maksaa 10 dollaria.

Niin ja tietysti asiaan liittyy poliittinen ulotteisuus. Käyttäähän Trump HCQ:ta ennakkoon ehkäisevänä lääkkeenä ja sehän on valtamediallemme myrkkyä!