Kuinka moni on viranomaistemme lisäksi huomannut, että tartunnoista huolimatta teho-osastoille ei ole kevään tapaista ruuhkaa. Keväällä joku ennusti, että kesä tappaa koronan. Hän kuitenkin erehtyi hieman. Kesä toi koronalle tappajan, eli auringosta johtuen vaaleaihoisten (anteeksi rasimini) iho ryhtyi muodostamaan D-vitamiinia.

D-vitamiinin vaikutuksesta koronaan alkaa olla melkoisesti tutkittua tietoa ja tehoa osattiin epäillä jo talvella. Katsotaan erityisesti kahta tutkimusta.

David O. Meltzer et al julkaisi 3.9.2020 Jama Network Openissa D-vitamiinia koskevan tutkimuksen tulokset. Siinä seurattiin 489 henkilöä, joiden D-vitamiinitasot oltiin mitattu vuosi ennen kuin heitä tutkittiin koronatartunnan varalta. Tulos kertoi yksiselitteisesti, että henkilöillä, joiden D-vitamiinitasot olivat alhaisia, oli 1,77-kertainen riski sairastua koronaan. Tiedejulkaisu löytyy tämän linkin takaa.

Mielenkiintoisen tutkimuksen julkaisivat Reina Sofia Yliopistollisen sairaaan tutkijaryhmä 29.8.2020. Siinä tarkasteltiin 76 sairaalaan tuotua koronatartunnan saanutta potilasta, joille annettiin kalsidiolia eli 25-hydroksikolekalsiferoli (lyhennetään 25(OH)D), joka on aktiivisen D-vitamiinin esiaste. Maksa muodostaa kalsidiolia D3-vitamiinista, mutta sen muodostuminen kestää muutaman vuorokauden, joten ajan säästämiseksi ”oikaistiin” maksan ohi. Kalsidiolin tarkka annostus löytyy tutkimuksesta.

Kalsidiolia annettiin 50 potilaalle ja 26 potilaalle annettiin lumelääkettä. Lopputulos oli, että vain yksi niistä, jotka saivat kalsidiolia joutui tehohoitoon, kun taas 13 lumelääkettä saanutta potilasta eli puolet joutuivat tehohoitoon, ja näistä menehtyi kaksi. Lopputulos on erittäin vakuuttava ja mahdollisuus, että tulos olisi virheellinen on 1/1000.

Samassa tutkimuksessa annettiin kaikille potilaille myös hydroksiklorokiinia ja Atsitromysiiniä, mutta niiden vaikutuksesta ei ole tietoa. Todennäköisesti tällä hoidolla ei ollut vaikutusta, koska HCQ-lääkitys aloitettiin vasta kun hengitysvaikeusoireyhtymä eli ARDS (engl. acute respiratory distress syndrome) oli todettu potilaissa. HCQ tulee näet aloittaa heti ensimmäisten oireiden ilmettyä ja mielummin jo ennen.

Tämän linkin takaa löytyy tri John Campbelin kertomus kyseisestä tutkimuksesta. Tutkimus on myös herättänyt kiinnostusta maailmalla ja se on todettavissa googlettamalla hakusanalla ”Calcifediol Treatment in Hospitalized Covid-19 patients”.

Kannattaa vielä tässä vaiheessa katsoa John Campbelin raportti Belgiassa tehdyistä hydroksiklorokiinia & Atsitromysiini tutkimuksesta, joka sekin vahvistaa asian, josta olen jo aiemmin kirjoittanut. Didier Raoultin protokolla toimii. Esitelmä löytyy tästä.

D-vitamiinitason ylläpitäminen antaa siis hieman paremman suojan koronaa vastaan ja hoitomuotona se näyttäisi lyövän kaikkia niitä superkalliita lääkkeitä, joita Bill Gatesin rahoittama WHO ja Big Pharma tuo markkinoille.

Toivotaan tästä ratkaisua.