Lapin ELY-keskus on pyytänyt lausuntoja Suhangon purkuputken ympäristövaikutusten arviointiraportista 31.10.2022 mennessä. Olen lausunut asiassa seuraavasti:

Katson, että ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteen tulee ohjata ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.

TAUSTAA

Suhanko Arctic Platinum Oy (SAP) suunnittelee purkuputken rakentamista Suhangon kaivoshankkeen alueelta Kemijoelle ja Suhangon kaivoksen purkuvesien johtamista purkuputken kautta Kemijokeen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan ”Kaivoshanketta suunnitellaan muutettavaksi purkuvesien johtamisen osalta siten, että kaivoksen purkuvedet johdettaisiin purkuputkella kaivosalueelta Kemijokeen. Suunnitellun purkuputken maahan asennettu osuus on pituudeltaan purkupaikasta riippuen joko 44 kilometriä tai 50 km ja se sijoittuu Ranuan ja Tervolan kuntien alueille itä-länsisuuntaisesti, päättyen Kemijokeen Ossauskosken voimalaitoksen läheisyyteen.”

Kemijoelle on tyypillistä jokiuomassa kulkevan veden epätasainen ja vaihteleva virtausmäärä. Pienillä virtaamilla kaivoksen purkuputken kautta jokeen johtamat päästöt ja haitalliset aineet kulkevat joessa kertyminä ja sekoittuvat hitaasti jokiveteen, jolloin päästöjen aiheuttama ympäristövahinko kasvaa.

VAARALLISET KSANTAATIT TAPPAVAT VESIELIÖSTÖÄ JA KALOJA

Ksantaatti on yksi malmin rikastuksessa käytettävä kemikaali. Ksantaattiyhdisteitä käytetään kaivosteollisuudessa kokoojakemikaaleina sulfidimalmien vaahdotuksessa. Kemikaalia käytetään sulfidiaineiden erottamisessa metalleista. Suomessa suurin osa malmeista on sulfidipitoisia.

Kaikki ksantaatit ovat vesieliöstölle vaarallisia. Ksantaatit on luokiteltu joko erittäin myrkyllisiksi (H410) tai myrkyllisiksi (H411) vesieliöstölle. Ne ovat hyvin myrkyllisiä myös kaloille ja jo mikrogrammapitoisuus aiheuttaa muutoksia.

Testeissä natrium-etyyli-ksantaatin (lyhenne SEX) myrkyllisyys korostunut. Se on luokiteltu CLP merkinnällä H410, eli ”Erittäin myrkyllinen vesieliöstölle”. Turvallista tasoa vesistössä ei varmuudella voida määritellä. Se olisi joka tapauksessa reilusti alle 1 mikrogramma litrassa. Suhangon hankkeen YVA:ssa (2022) on mainittu, että kaivoshanke tulisi käyttämään nimenomaan SEX-ksantaattia. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan Natriumetyyliksantaatti aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina kalakuolleisuutta ja kalojen lisääntymisen estymistä.

Suhangon kaivoshankkeen ksantaattien suunnitellusta käyttömäärästä ei ole varmuutta, koska sitä ei ole purkuputkea koskevassa YVA-selostuksessa ilmoitettu!

Suhangon kaivoshankkeesta vuonna 2013 tehdyssä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mainitaan ksantaatti, jonka käyttömäärä kaivoksella olisi 1800 tonnia vuodessa. Se on moninkertainen määrä verrattuna Suomen tämän hetken suurimpaan käyttäjään Kevitsaan, jossa määrä on 350 – 400 tonnia vuodessa.

KSANTAATTIEN HAJOAMINEN ON HIDASTA KYLMÄSSÄ VEDESSÄ

Ksantaatit hajoavat hyvin hitaasti kylmässä vedessä. Kaivoskemikaalien, kuten ksantaattien, vaikutuksista, myrkyllisyydestä ja hajoamisesta kylmissä ja arktisissa olosuhteissa on hyvin vähän tutkittua tietoa. Suhangon purkuputken YVA-selostuksessa myönnetään että: ”Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan ksantaattien hajoaminen kestää kylmässä ilmastossa (Bach ym. 2016). Vaikka kylmyyden vaikutusta hajoamiseen ei tunneta tarkasti, tiedetään kylmyyden hidastavan ksantaattien hajoamista.”

Suomen ympäristöviranomaisten vallitseva kanta on, että ksantaatit hajoaisivat nopeasti. Nopea puoliintumisaika voi kuitenkin toteutua vain trooppisissa olosuhteissa auringonsäteilyn nopeuttamana. Arktisissa olosuhteissa hajoaminen on todettu erittäin hitaaksi. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa on talvella hyvin vähän auringonvaloa. Jääkylmässä vedessä puoliintumisaika voi olla yli 100 päivää (mm. Sun & Forsling 1997, Heiskanen 2017, Kaivos VV-hankkeen loppuraportti, GTK 2019).

Ksantaattien ekotoksisuustestit tehdään lämpimissä maissa eivätkä ne ole suoraan sovellettavissa arktisiin olosuhteisiin. Koska ksantaatit ovat erittäin myrkyllisiä ja niitä koskeva tutkimustieto on epätarkkaa ja puutteellista, ksantaattien suhteen on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Arktisia olosuhteita varten tarvitaan omaa kaivoskemikaalien ympäristövaikutusten tutkimusta ja omaa lainsäädäntöä.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni KKV 58/2022 vp ympäristöministeri Emma Kari on todennut 15.3.2022 näin: ”Geologian tutkimuskeskus on analysoinut ksantaatteja kaivosten prosessivesistä epäherkällä NMR menetelmällä, mutta ksantaattien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi edellyttäisi tarkempaa tasoa vesistönäytteissä.” Ympäristöministeri ei siten pidä ksantaattien ympäristöriskien nykyistä arviointimenettelyä riittävänä.

VAROVAISUUSPERIAATTEEN TULEE OHJATA PÄÄTÖKSENTEKOA

Monien muiden ongelmien lisäksi Suhangon purkuputki aiheuttaisi sen, että nykyinen Kemijoen vesienhoitosuunnitelma ei enää voisi toteutua. (Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027.)

Ympäristöoikeudelliset varovaisuusperiaate ja ennaltaehkäisyn periaate ohjaavat ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta, ja sen vuoksi katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla.