Ope, mulla on nälkä
Äärimmäisissä tapauksissa opettajat voivat joutua tekemään jopa lastensuojeluilmoituksia, mutta asiantuntijan mukaan näin käy vain harvoin.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät.
Näin on siis myös eriarvoistumisen ja lapsiperheköyhyyden kohdalla. Opettajat voivatkin kohdata nälkäisiä tai nuhjuisissa vaatteissa kulkevia lapsia.
* * *
Me emme aina muista arvostaa kouluruuan merkitystä tasa-arvon kannalta, koska pidämme kouluruokailua itsestäänselvyytenä.
Jaakko Salo on oikeassa siinä, että koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät. Erilliskoulujärjestelmä suorastaan erotteli jyvät akanoista, harvan köyhän perheen lapsella oli varaa mennä oppikouluun. Peruskoulu antoi kaikille mahdollisuuden.
Köyhiä ihmisiä on Suomessa aina ollut, enemmän tai vähemmän, mutta jo pitkään noudatettu uusliberalistinen talouspolitiikka on tehnyt selvää jälkeä. Leipäjonot ovat arkipäivää.
On surullista, että kunnat panostavat kouluruokailuun eri tavalla. Kouluruokailun kokonaiskustannuksissa on suuria eroja. Säästetään lasten ruuasta.
Erot ovat hämmästyttäviä. Tietysti isot kunnat pystyvät tekemään kouluruuan halvemmalla ja tehokkaammin kuin pienet kunnat.
Enemmän kuin kouluruuan kokonaiskustannukset kouluruuan tasosta kertoo yksittäisen annoksen materiaalikustannukset. Esim. kotikunnassani Vantaalla annoksen keskihinta on 0,67 euroa. Puuropäivät ja kasvissosepäivät ovat lisääntyneet, aivan joka päivä nälkäisen lapsen tai kasvavan nuoren vatsa ei täyty.
Kun elintarvikkeiden hinta nousee vuodessa vaikkapa kahdeksan prosenttia, ja kouluruokailuun käytettävät määrärahat prosentin verran, on aika helppo laskea sen takanojan kaltevuus, jolla ruokahuoltoa pyöritetään. Eurolla ei synny karjalanpaistia. (Joensuun ruokailupalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen, Yle 29.1.2014)
https://properuskoulu.blogspot.fi/2017/08/ope-mulla-on-nalka.html
Tekstin aiheet:
Uskon, että PS kansallismielisenä puolueena ajaisi myös lasten ja nuorten asiaa – lapsissahan on tulevaisuutemme. Luokkakokoja pitäisi pienentää, enemmän tukea niille lapsille jotka tuntuvat jäävän jälkeen koulunkäynnissä (voi olla ettei kotona voi tehdä läksyjä kun vanhemmat ryyppää tai piikittää), koulukiusaamiseen nollatoleranssi, virkoihin sellaisia opettajia jotka oikeasti välittävät lapsista, enemmän tukea myös opettajille. Eli seuraavissa ed.kuntavaaleissa: PS101!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kirjoitat täyttä asiaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos, että jaksatte pitää lasten ja nuorten puolta, heillä ei todellakaan ole liikaa tukijoita. Hienoa, että tuotte näitä asioita esille ja pidätte niitä esillä – uskon todellakin, että yhdessä saamme muutoksen aikaiseksi ennen kuin menetämme lisää nuoria hukkateille. Minä äänestän kaikissa vaaleissa PS:ää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kun kävin Kekkosen aikaan kansakoulua ruoka oli ravitsevaa, kaiken lisäksi hyvää ja näkkäriäkin oli joka aterialla plus syksyllä piti toimittaa ämpäri puolukoita koulun keittiöön. Kunnanisillä oli paljon muitakin tähdellisimpiä murheita kuin kouluruuan hinta. Ruoka oli ihan tavallista gourmetruokaa, hampparinväärästä makkarakastiketta tai tillilihaa. Sellaista jota vetelee aikuisenakin naamariin ilolla. Raaka-aineet oli suurin piirtein naapurissa olevien tilojen pelloilta. Nyt kilpaillaan sillä kummassa halvemmalla tapetaan huonolla ruualla nälkään vanhainkodissa vai peruskoulussa. Kilpailutuskiiman takia tuodaan ekinokkia sisältäviä pakastevattuja puolasta, hapantunutta eli mädännyttä lihaa brasiliasta, mehmetin uskoisten takia ei saa syöttää sikaa, kaikki pitää olla halalia. Unohdetaan miksi sota-aikana aloitettiin taisi olla Ruotsin punaisenristin avustuksella kouluruokailu. Lasten piti saada yksi ravitseva ja riittävä lämminateria päivässä
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ennen vanhaan vanhemmat kaverit lopettivat koulukiusaamisen antamalla kiusaajalle kunnon sakinhivutuksen, yleensä kerta riitti kova kalloisempi tarvitsi uusinta käsittelyn. Ei ollut kuraattoreita, vain karttakeppi ja viivain, eipä kyllä tullut traumojakaan. Sodan käyneet kansankynttilät pitivät meidät poikavintiöt kurissa ja herran nuhteessa taikoivat herranpelkoa päähän. Niinpä meistä tulikin ihan kelpo kansalaisia yhteiskuntaan. Kasvatus hoidettiin kotona, sosiaalinen kanssakäyminen kavereiden kanssa nurkantakana kessulla ja koulussa kaunokirjoitusta sekä Elon laskuoppia, kolmikanta toimi hyvin ja luotiin pohja korkeille pisa pisteille sekä korkealle tekniselle osaamiselle. Kouluissa ei ollut mutiaisille omia sääntöjä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mainitsit juuri ne kolme tärkeää sanaa: kasvatus hoidettiin kotona. Nykyisin tuntuu, että liikaa ajatellaan, että kaikki kasvatus on koulun vastuulla eikä kotona sitten huolehdita kunnolla mistään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Koulussa ei kaikkeen riitä aika. Jos lapset oppisivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan niin ollaan jo aika pitkällä ja hyvällä mallilla. Keskenkasvuisten kasvattaminen kotonakin haasteellista niin miten ihmeessä joku ohimennen hoitaa jonkun 30 mukulan vanhemmille kuuluvat työt.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Just näin. Yuri hyvä, kun seuraavat ed.kuntavaalit tulevat, asetu ehdolle, tarvitsemme viisaan opetus- ja kulttuuriministerin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Meille tuotiin 1960 luvulla kolme asiaa yhteiskuntaan itäsaksasta: rikoslainuudistus, terveyskeskukset ja peruskoulut. Kahdessa viimeksimainituissa unohtui preussilainen johtamiskulttuuri. Ei itäsaksan kouluissa pikku Heinzit ja Jutat aukoneet opettajille päätäänsä. Opettajat opettivat ja lapset opiskelivat hyvin perinteisillä hyviksi havaituilla metodeilla hyvillä tuloksilla. Saksalaisen ja varsinkin preussilaisen koululaitoksen kehitys valistusajalta 1900 luvun loppupuolelle on myöskin eurooppalaisen tieteellis-teknisen vallankumouksen pohja.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kulttuuripuolesta vielä 1970 luvun alusta, meillä oli koululla myöskin kunnankirjasto jota hoiti opettajatar joka oli sodanaikana ollut radistinakin. Kirjastosta löytyi poikien seikkailukirjoja jotka olisi pitänyt välirauhansopimiksesen ehtojen mukaan piiloittaa, vanhan koulun vintillä oli vielä Nikolai II ja Alexandran valokuvat ja oppikoulussa jääkärieversti opetti matematiikkaa, meillä ei pirkkalanmonisteita tuotu. Kylällä oli muutama stalinistivanhempikin mutta hekin olivat sitä mieltä ettei ilman kuria ja järjestystä sekä sotaväen käymistä synny vallankumouksen kaadereita niin itse asiassa oli ympäristö oli ihan sopuisa lapsille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vielä tuosta kouluruuanhinnasta, onko se ihan aikuisten oikeasti se josta pitää säästää? Ihan sama kuin säästetään koulujen siivoajien ja vahtimestareiden palkoista. Kunnon ruoka, parempi mieli, paremmat tulokset ja muistetaan miksi ilmainen kouluruokailu alkoi maassamme ja lapset oppivat kunnioittamaan sitä. Jos säästöjä halutaan niin jokainen systeemiin kyllästynyt vanhempi pedagogi löytää opetussuunnitelmasta ja varsinkin ministeriön kaikkitietävien lapsettomien lastenkasvattajien liirulaarum ohjeistuksista kaikkea sellaista toimintaa jolla voi nakata kuikkaa huoletta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti