Lidlin muovikasseja ja halpaa punaviiniä
Ei ole varaa ostaa autoa, polttaa pikkusikareita eikä juoda viskiä. (HS 20.12.)
Kannattaa ehdottomasti painaa blogikirjoituksen alla olevaa linkkiä ja lukea Hesarin aamuinen artikkeli. Kirjoitus antaa todella paljon ajattelemisen aihetta.
Helsingin Sanomien köyhyyskysely on laaja, siihen vastasi miltei 10 000 ihmistä. Silti se ei ole tilastollisesti edustava otos suomalaisista, koska vastaajat ovat itse hakeutuneet mukaan HS:n kautta. Huomioitavaa kumminkin on, että kaikkein rikkaimpien ja köyhien määrä on suurempi kuin tutkimuksissa yleensä.
Suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä. Suurin osa vastaajista ajattelee, ettei meillä varsinaisesti nähdä nälkää. Vastaajat näkevät, ettei köyhä ihminen pysty osallistumaan yhteiskuntaan samalla tavalla kuin muut ja, että köyhä ihminen elää yhteiskunnan kustannuksella.
Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät köyhyyden köyhän omaksi syyksi. (HS 20.12.)
Hätkähdyttävää on, että usein sekä rikkaat että köyhät ajattelevat, että rikkaat ovat ahneita ja köyhät laiskoja. Näin ajatellaan huolimatta siitä, että sekä rikkaus että köyhyys yhä useammin periytyvät.
Edes korkeatasoinen ja tasalaatuinen koulutus ei enää tasaa eroja samalla tavalla kuin ennen. Kärjistetysti sanottuna rikkaan lapsesta tulee tuomari tai lääkäri, köyhän lapsesta alipalkattu duunari tai työtön.
Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari toteaa, että isot kalat näkevät, että yhteiskunta on reilu, ja pienet kalat, että se ei ole. (HS 20.12.)
Päättäjistä suurin osa kuuluu tietenkin yhteiskunnan varakkaampaan puoliskoon. Köyhät, vaikka heitä olisi kuinka paljon, eivät pääse päättämään omista asioistaan.
Alistuneisuudesta köyhän tuntee. Raha on yhteiskunnallista valtaa ja sen puute on vallan puutetta. Köyhyys nujertaa ihmisen kaikilla vallan tasoilla. (HS 20.12.)
Häpeä kuluu köyhyyteen. Häpeää yritetään peitellä kaikin tavoin.
Leipäjonot pitenevät vuosi vuodelta. Eivät ihmiset turhaan leipäjonoissa seisoskele.
Hesarin artikkeli on paikallaan, tutkimus hyvin tehty, mutta Saaren viittaukset nykyhallituksen politiikkaan ovat hämmentäviä. Leipäjonot ovat edellisten hallitusten aikaansaannoksia. Nykyhallituksen toimien vaikutukset nähdään paljon myöhemmin.
Mutta tässä asiassa Saari on oikeassa, meidän on mietittävä, miten pudonneet saadaan takaisin samaan veneeseen. Ja että systeemi on heille reilu. (HS 20.12.)
Pian meillä on vihaisia nuoria köyhiä.
http://kaiarilundell.blogspot.fi/2015/12/lidlin-muovikasseja-ja-halpaa-punaviinia.html
* * *
HS 20.12.
Näin rikkaat ajattelevat köyhistä
He ovat nuhjuisia, kyvyttömiä ja laiskoja, kirjoittavat varakkaat HS:n ja tutkijoiden köyhyystutkimuksessa. Iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen toimissa.
Tekstin aiheet:
Niin monta tarinaa kuin ihmistäkin. Usein köyhyys ”periytyy”, samoin rikkaus. Joskus vaatimattomista oloista ponnistetaan omin voimin jopa presidentiksi, kuten Kekkonen , Lepikon torpan kasvatti. Jos on liikemiesälyä, voi ponkaista hyvinkin korkealle ilman kultalusikoita.
Löytyy tarinoita, joissa prinssistä tulee kerjäläinen – omaisuus katoaa juomalla . Joku toinen sortuu konkurssin edessä ja on hetkessä puilla paljailla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ja miten se rikkaus määritellään?
Pakolaisleirillä kituuttavalle tämä suomalainen tavallisen ihmisen arki näyttäytyisi vauraana ja turvallisena. Sensijaan elintasomatkailijoista moni varakkaan oloinen tulija näyttää pettyneen. Suomi onkin heille aivan jotain muuta, kuin mitä ”matkanjärjestäjät” lupasivat. 😉
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mitä enemmän esim. koulutuksesta vähennetään yhteiskunnan varoja ja tukia, kuten hallitus on tekemässä, sen suuremmaksi kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa. Rikkailla on varaa maksaa lastensa koulutus ja köyhien lapsilta evätään rahanpuutteen takia mahdollisuus kouluttaa itsensä samoihin ammatteihin rikkaiden kanssa. Sääli, että persut ovat mukana hallituksessa, jonka päämääränä on tehdä Suomesta jälleen sääty-yhteiskunta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Oma perillisemme haluaa itse kustantaa opiskelunsa. Vapaa-ajan ongelmia ei näytä olevan. Toki saamme antaa joskus jonkun satasen extraa, sitä iloa hän ei halua vanhemmiltaan kieltää.
Opiskelua ja työntekoa – ”kyllä nuorena jaksaa”, sanoo hän.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä lähiöistämme tulee sellaisia syrjäytymisghettoja – ja suurille massoille, että yhteiskunnalliset kustannukset tulevat olemaan valtavat. Työttömyys on erittäin kallista. SSS-miesten idea on, että mitä enemmän työttömiä, sitä alhaisemmaksi palkkataso saadaan – ja yritysten kulut laskisivat. Toisaalta yhteiskunnalle tämä tulee rittäin kalliiksi, sillä yhteiskunnalla ei ole mahdollisuuksia euron oloissa edes yrittää elättää suuria työötömien joukkoja – seurauksena on leikkauspolitiikka ja yhteiskunnan alasajo – kokoomuslaisten unelma. Yhteiskunnan tulot ovat suurimmillaan, kun kaikki ovat töissä – ja menot ovat silloin luonnollisesti minimissä. Yhteiskunnan ja jonkun työvoimavaltaisen yrityksen lyhyen tähtäimen edut ovat ristiriidassa. pidemmän päälle tuollainen yrityskin menettää osaavan työvoiman, luottamuksen yhteiskunnan, turvallisuuden ja ostovoimaisen asiakaskunnan – mutta kokoomuslaiset ja SSS-hallitus ovat lyhyen tähtämien rahastajia – kaikki mulle ja kavereille ja heti!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vain tyhmät eivät kuulu eliittiin. Tyhmien oma moka, jos menee huonosti. Näin ajattelee poliittinen ja rahanousukaseliitti. Audin takapenkki on lämmin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti