Perussuomalaiset

Kai-Ari Lundell

Lähidemokratiavajetta

3 kommenttia

Maakuntiin tulee uusi hallintorakenne ja sote.

Uusimaa koostuu Helsingistä, Espoosta, Vantaasta sekä läjästä pikkukuntia ja -kaupunkeja. Tulevaisuuden päätöksenteossa Helsingin painoarvo kasvaa. Voisiko tämä johtaa Suur-Helsinkiin, pääkaupunkiseutu olisi yksi ja sama miljoonakaupunki?

Kun alueen ylin päätäntävalta siirtyy maakuntavaltuustolle, kaupunginvaltuustojen valta pienenee. Samalla todennäköisesti kaupunginvaltuustojen koot pienevät ainakin isoissa kaupungeissa.

Jos ei mitään tehdä, silloin yhdet ja samat henkilöt  istuvat sekä eduskunnassa että maakunta- ja kaupunginvaltuustoissa. Valta keskittyy varmasti nimipoliitikoille. Pitäisikö määritellä, kuinka monessa vallankahvassa yksi ja sama politiikko voisi olla? Kaikissa kolmessa vai vain kahdessa tai yhdessä

Kun päätöksenteko etääntyy tavallisista kaupunkilaisista lähes totaalisesti, paine lähidemokratian kehittämiseen kasvaa.

Malleja on ainakin kolme.

a. Kaupunginosavaltuustot

Malli sopii erinomaisesti isoille kaupungeille. 

Otan esimerkiksi kotikaupunkini Vantaan. Kaupunki on jakautunut kuuteen suureen osaan. Alueet ovat Kivistö, Myyrmäki, Aviapolis, Tikkurila, Korso ja Hakunila, mikä tarkoittaisi kuutta kaupunginosavaltuustoa.

Vantaalla lentokenttä on jakanut kaupungin kahteen osaan, Länsi- ja Itä-Vantaaseen. Länsi-Vantaalla on koettu aina, että Itä-Vantaa on jyrännyt. Esimerkiksi Myyrmäen keskustan kehittäminen on ollut yhtä kivirekeä. Kesti pitkään ennen kuin alueelle saatiin edes kunnollisia kauppoja ja palveluja, kun rakennusliikkeiden annettiin tapella rakennusoikeuksista.

b. Suora valta

Malli on erittäin mielenkiintoinen. Miksei voida ajatella, että kaupunkilaiset pääsisivät itse suoraan päättämään asioista?

Tekniikka ei ole enää este, äänestykset voitaisiin tehdä esim. pankkitunnuksia käyttäen.

c. Sekamalli

Sekamalli voisi olla toimivin. Suurimmasta osasta asioista päättäisi kaupunginosavaltuusto, mutta joistakin asioista kaupunkilaiset päättäisivät suoraan, vaikka kerran kuukaudessa.

Mahdollisen lähidemokratiavajeen lisäksi olen pohtinut, että miksi maakunnan pitäisi hoitaa vain sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Parhaiten olen perehtynyt peruskouluun. Nyt kaikki kaupungit puuhastelevat omilla hiekkalaatikoillaan. On tehty huonoja paikallisia opetussuunnitelmia, vaikka yksi kunnollinen olisi riittänyt. Koulujen työ- ja loma-ajatkaan eivät natsaa. 

Kaupunkien kouluvirastot voitaisiin lakkauttaa, kun olisi yksi tehokas maakunnallinen kouluvirasto. Uudenmaan pikkukunnilla ei ole edes resursseja säädylliseen peruskouluun, aina ei riitä osaaminenkaan.

Myös päivähoidon hallinto voitaisiin keskittää maakunnalle.

Mutta kaikkein oleellisinta olisi niputtaa kaikkien kaupunkien todelliset käenpoikaset eli tilakeskukset yhteen. Ei ole mitään mieltä siinä, että joka niemessä ja notkossa on tehoton ja kallis tilakeskus, joka on vain hoitavinaan toimitiloja ja kiinteistöjä.

Uusimaa on pullollaan homekouluja. Oikeastaan yhdestäkään kaupungista ei löydy riittävästi kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntemusta, niin huonossa kunnossa koulurakennukset ovat. Keskittäminen toisi tehokkuutta toimintaan, ja parhaat alan asiantuntijat saataisiin maakunnallisen tilakeskuksen johtoon.

Kun kerran kaupunkien valta vähenee, kaukaisessa tulevaisuudessa rajustikin, voidaanko kaupungit ja kunnat lopettaa kokonaan? Alueellinen verotusoikeus olisi vain maakunnalla. 

Olisi vain maakuntahallinto sekä pieniä aluevaltuustoja kuten kaupunginosavaltuustot ovat. Ehkä silloin valtion vallan vähentämisellä olisi tarvetta. Valta voisi tulla lähelle ihmistä.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


3 kommenttia
omihli
Vihainen
#1

Aino koulu, joka EI ole homekoulu on
TUOMELAN KOULU.
Päättäjät ovat päättäneet lopettaa sen toiminnan ja tilalle ollaan suunniteltu asuntoja. Siis selvä rosvous koululle, joka aikoinaan rakennettiin lahjamaalle.
Asukkaat ovat jo vuosia vastustaneet päätöstä, mutta kaupunki jyrää.
Mitä sinä aiot tehdä Tuomelan koulun hyväksi?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Kai-Ari Lundell Luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu
#2

omihli…

Olen siellä tämän kevään töissä, sillä se toimii oman kouluni kuutosten väistötilana, kun Pähkinärinteen koulua korjataan.

Olen allekirjoittanut kuntalaisaloitteen Tuomelan koulun puolesta.

Vantaan Perussuomalaiset kannattavat Tuomelan koulun säilyttämistä. Tuomelan koulu ei ole homekoulu. Vantaalla jakolinja on selvä, Perussuomalaiset ja Vihreät kannattavat koulun säilyttämistä, Kokoomus ja SDP eivät.

Kaikkia homekouluja, vanhoja kouluja ylipäätään, ei kannata korjata, koska usein joudutaan pitkään ja kalliiseen korjauskierteeseen. Uuden rakentaminen on järkevämpää, samalla oppimistilat saadaan ajantasalle.

Länsi-Vantaalla ei kannata enää korjata Hämeenkylän yläkoulua ja Rajatorpan koulun ns. uutta osaa, vaan tilalle pitää rakentaa toimiva ja ajanmukainen yhtenäiskoulu.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

omihli
#3

Niin ja jättää Tuomelan koulu toimintaan.
Koskahan tässä järki voittaa poliittisen tahdon?
Eiköhän tässä takana ole Elina Lehto-Häggroth, sivistystoimen toimialan apulaiskaupunginjohtaja
(suoraa Lohjalta Vantaalle muuttanut ent. Lohjan kaupunginjohtaja Volvoineen?)

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000