Perussuomalaiset

Juha Ruuska

Lapin ikihongat hakkuriin?

Lämpölaitos yrittäjä kirjoittaa Maaseuduntulevaisuudessa, että jos hakkeen hinta nousee- ”Turpeen kovaajaksi tarvitaan järeää haketta”. Pitääkö nyt aloittaa nämä valtion luonnonsuojelu alueet avattavaksi hakkuille, että saadaan Suomeen energiaa. 

Tämä varmaan on punavihreä hallituksen tavoite, kun turve on niin saastaa mitä maailmasta löytyy. Haluan tällä herättää teitä, varsinkin Ohisalon kannattajia, että älkää tulko sen jälkeen seisomaan lakanoittenne kanssa kuorma-autojen eteen, kun aletaan pistään metsää hakkuriin.

Pahkakangas omistaa kolme lämpölaitosta Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla ja yhden Merijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen mielestä Marinin hallituksen turvepäätös tekee sellaisen muutoksen, että turve pitää jollai korvata. Lisäksi tämä ei tuhoa turve-elinkeinoa vaan myös maatalouden, metsätalouden ja kasvihuoneyrittäjyyden.

Sitten löytyy sellaisia ”pöytälaatikko” yrityksiä, mitkä on vienyt eurot sellaisilta yrityksiltä, mitkä tosiaa sitä olisi tarvinnut esim. ravintola-ala, kampaamot, pienet kivijalkakaupat, turkisala, turveala yms.

Minun tuttu kampaamo yrittäjäkin kertoi, että on aika hiljaista ja sitten vielä joku asiakas kehtaa kerskua, että perusti jonkun pöytälaatiikko yrityksen ja sai sillä 30.000€. Tämäkin yrittäjä haluaa pitää lapsiensa hevosta eräässä tallissa ja kertoi, että olkia ei saa kuivikkeeksi koko etelä-Suomesta ja turve maksaa jo nyt maltaita.

Nyt kuulemma pitäisi alkaa olkia erittelemään lannasta, luitte oikein oljet pitäisi erottaa pois lannasta. Mistähän virkakoneistosta tämäkin pykälä. 

Nuoruudestani kaikuu korvissani sanat Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, kun kuului radiosta, kun Presidentin vaalien ääniuurnan ääniä laskettiin. Meidän erittäin hyvä Presintetti Niinistö on yrittänyt muutaman kerran antaa ymmärtää, että nyt on poikkeus ajat ja on aika toimia. Hallitus on tämän kauniisti kiittänyt ja ohittanut. Muistan ajan kun Kekkonen jyrähti, kun joku alkoi mennä vinoon, nyt ymmärrän ajat ovat toiset, kun elämme poikkeusoloissa. Minä en osaa ennustaa onko maaseudulla enään toivoa, monilla on tilin saldo tyhjä ja laskut erääntyy. Moni vanhemmista varmaan toivoo, että tulisi joku, joka saisi vielä pyörät pyörimään, kun ei ihan kaikkea ole menetetty tosin Kekkonen siihen ei enään pysty.

Iltasanomien toimittaja Jan Hurri kirjoittaa ”EU:n elvytysraha on suurelle Italialle ilmaista-pikkuinen Suomi maksaa tolkutonta ylihintaa” Suomen hallitus kehuu Euroopan unionin EU:n elvytyspakettia ja sen avulla aikaan saatavaa talouskasvua ja monenlaista etua suunnilleen yhta innokkaasti kuin Italian hallitus. Hurri jatkaa vielä, että ”tämä on erikoista ja suomalaisittain vähän noloa siksi, että Italien hallitus voi kehua EU:n elvytyksen tuottamia hyötyjä sortumatta vääristelyyn – mutta Suomen hallitus ei voi kehua kuvion etuja kuin jättämättä haitat pois laskuista.

Itselläni kouluaikoina oli matikka paras aineeni ja siksi minun lasku opillani en ole vielä ymmärtänyt, mitä hyvää pääministeri Sanna Marin sopi, kun palatessaan totesi, että meillä on hyvä soppari.

Juha Ruuska

Perussuomalainen kunnallisvaaliehdokas

Helsinki

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


11 kommenttia
Nimetön
#1

Turve on täysin uusiutuva kasvi. Maankohomaisen vuoksi kuiville jäänyt turve on täysin energian käyttöön sopivaa tavaraa. Tuo ei käy vihreiden ymmärrykseen, että kuivalla maalla oleva turve hapettuu joka tapauksessa, ja on näin päästölähde.

Kaikki biomateria palaa hitaasti hapen vaikutuksessa, kysykään vaikka maan presidentiltä. Sopivissa kosteusolosuhteissa mikrobit tuottavat metaania kyseisestä turpeesta. Metaani on kaikkialla maassa mikrobien tuottamaa kaasua, ei vain märehtijöiden ruoansulatuksesta.

Samoin Intian kaikki 16 000 000 nautaa tuottaa metaania, vaikka liha viedäänkin vuorille naudan kuoltua. Nauta ei kuitenkaan ole ainoa metaanin tuottaja, kaikki porot ja lukematon määrä heinäkasveja märehtivät tuottavat metaania, myös vaikka hevonen, vaikkakin erilaisella ruoansulatusjärjestelmällä. Suomessa lypsäviä on vain noin 800 tuhatta, eli ei paljon kannata vähentää maidontuotantoa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#2

Jos kasvatettaisiin enemmän pensasaitoja esim. orapihlajaa yms. jotka ovat nopeakasvuisia lajeja.
https://www.youtube.com/watch?v=lw248X7K6eI
Niistähän voitaisiin saada energiapuuta vuosittain ilman että kokoajan tarvitaan lisää hehtaareita, hitaasti kasvavia tavallisia puita kaadettavaksi energiapuuksi ja näin tuhota suomen ns.hiilinielut.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#5

Sademetsän puissa on yhtä paljon vuosirenkaita, kuin pohjolan puussakin, ja saattaa näyttää siltä, että sademetsissä kasvaa paremmin, mutta lustot ovat kaikkea muuta kuin pohjolan tiukkaa puuta. Puun kasvun nopeus ei siis kerro energiatiheydestä. Sademetsien ongelmia on mm. erittäin alhainen hiilidioksidi pitoisuus.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#9

Juuri näin, sademetsien hiilidioksidi tasolla Suomessa ei kasvaisi edes puita, vastaisi noin kolmen kilometrin korkeudenkasvua. Suomen metsäkasvun pelastaa vain maapallon nykyinen asento aurinkoon nähden ja vuoden ajan pituus perihelikiertymässä, eli keskilämpö ja valo. Hiilidioksidi pitoisuus on ratkaisevassa asemassa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Metaanista ihmiskunnan pelastus?
#3

Näin se on, lisäksi monimutkaisessa fotosynteesissä kasvikunta saa enemmän elektroneja metaanista ilmakehässä, jossa vety vapautuu, kuten hiiltä riittää nopeamman kasvu toteutumiseen. Kasvi tarvitsee vain osan hajottamansa vedestä vapautuneesta happimolekyylistä, eli metaani ilmakehässä merkitsee nopeampaa kasvua ja hapekkaampaa ilmakehää, josta myös otsonia muodostuu.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

Juuri näin, mikäli emme olisi menossa kohden jääkautta, voisimme lisätä nautakarjamme jopa kymmenkertaiseksi nykyisestä, ja olisimme ravinnon viejä, sen sijaan että nyt tuomme ravintoa sieltäkin, missä vesi on vähissä. Valon kuitenkin vähetessä hitaasti, edes heinäkasvimme ei riitä, tuskin edes nykyiseen viljelykseen.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#8

Ilmakehän metaania on erittäin vähän kierrossa, osuus ilmakehässä vain 0,00017%. Metaanipitoisuus kuitenkin kasvaa jääkauden keskivaiheessa, kun merenpohjaa on eniten näkyvillä. Tuolloin metaani auttaa kahdella tavalla, ensin sen sisältämän hiilen avulla ja se nopeuttaa ilmaston lämpenemistä inhimillisiin tasoihin, jossa jäätiköt sulavat nopeasti. Tuossa metaania purkautuu kuivilla olevista mannerjalustoista. Nykyisin metaanit ovat suurelta osin meriveden paineen vangitsemia, kun vielä noin 6000 vuotta sitten metaanipurkaukset aiheuttivat suuria tsunameja esim. Norjan rannikolla. Pohjoisten merialueiden pohjissa onkin runsaasti metaanijärviä, joita voitaisiin pumpata säiliöaluksiin suoraan, poraamatta lainkaan, jotka tulvan jääkauden aikana purkautuvat kuitenkin ilmakehään merenpinnan laskun takia, paineen laskiessa. Metaania muodostuu, kun merenpohjassa mikrobit käyttävät hiilihydraatteja ravinnokseen, ja samat metaanit, mitä märehtijätikin päästelevät, kertyy merenpohjaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

Turveruukki peruu ensi kesältä turpeen noston kokonaan ja Vapo levittää turveaumoja auma-alueille haaskioon. Kun käytöstä poistetulle turvesuolle istutetaan metsää kasvamaan ja sitomaan poltossa poistunut hiili, niin turpeesta tulee hiilineutraali polttoaine. Käykäähän kannattamassa turvetta uusiutuvaksi polttoaineeksi (kuten Ruotsissa), jotta saadaan turve pois päästökauppamaksujen piiristä ja sitä kautta kannattavaksi polttoaineeksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7914

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#7

Turvesuot ovat liian happamia metsäpohjaksi vielä tuhansia vuosia, kunnes alustan happamuus laimenee veden virtauksen avulla. Ongelma perustuu siihen, että puuston tarvitsema sienirihmasto ei tule toimeen liian happamalla pohjalla, se vain yksinkertaisesti kuolee. Jokainen sienestäjä varmasti tietää, että suolta on turha hakea sieniä, vaikka sieltä suppilovahveroita voi löytyäkin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#10

Käytöstä poistetulta turvesuolta loppuu turvetuotanto, koska sieltä on loppunut turve ja kivennäismaa tullut esiin turpeen alta. Hyvä vesitalous on kaiken A ja O. Käytöstä poistetulla turvesuolla ja vesiraiskio ”suolla” on eroa.
Suometsien osuus Suomen metsien kokonaispuustosta on noin 23 prosenttia ja puuston kasvusta ja hakkuista noin 20 prosenttia. Suometsien osuuden hakkuumahdollisuuksista on arvioitu hieman kasvavan 2030-luvulle saakka.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#11

Turvesuot kasvavat aina, jos vesitalous on kunnossa. Eri asia on, jos alue ojitetaan pysyvästi, jolloin siitä voi muodostua metsitettävää aluetta. Kaiken turvesoiden muodostumisessa maankohoaminen on luonnollinen tekijä, jossa järvet mataloituvat riittävästi. Kun vedenvirtaus päättyy, alue happamoituu. Sodan jälkeen tarvittiin lisää viljelymaata, jolloin jopa järvien pintaa laskettiin rajusti, oliko se Saimaalla keskimäärin puolisen metriä. Se on eri asia, lasketaanko matalien järvien pintaa turpeen käytön takia, kun parempi olisi kaiken vesitalouden vuoksi parempi käyttää vain kuiville jääneitä turvealueita, joita myös riittää. Niiden metsittäminen turpeen poiston jälkeen on helppoa. Soiden joutava hävittäminen ei ole järkevää, niistä muodostuu hitaasti pohjavettä kallioperään ja lähteitä alemmille alueille, kuten säilyttävät tehokkaasti mikroilmaston kosteutta, jota laajat viljelyksetkin tarvitsevat. Kuiville jääneet turpeet sen sijaan mätänevät varmasti ja energia harakoille.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000