Yritys voi selvitä taloudellisesta konkurssista. Jos Suomi olisi yritys, selviytyisikö se? Väitän, että nyt Suomea ollaan viemässä – jos ei taloudelliseen – niin henkiseen konkurssiin.
Ennennäkemätön massatyöttömyys, huumeongelma, uusavuttomuus, yksinäisyys, välinpitämättömyys liikuntaan ja kuntoiluun, vanhusten aliarviointi, mielenterveysongelmat. Kaikki nämä ympäröivät meitä ja pahenevat. Siitä huolimatta vallan valtikkaa hallussaan pitävää enemmistöä ei tunnu kiinnostavan, miksi juuri nuo asiat ovat maatamme eniten vaivaavat ongelmat tai millä niiden kasvukehitys katkaistaan. Niitä pyöritellään eri tahojen toimesta liirumlaarumtermistön muodossa, ilman todellista halua muuttaa niitä parempaan tilaan. Viimeisenä sinettinä hallitus ei höylää, vaan viipaloi määrärahoja mainitsemistani ongelmista kuvitellen sen vielä jotain auttavan?
Media, erilaiset hallintoelimet sekä poliitikot aivopesevät meitä linnoittautumaan sisätiloihin pelaamaan tietokonepelejä, painostavat uskomaan ja kumartamaan kaikkitietävään some-jumalaan, kehottavat hymyilemään ja amerikkalaistumaan joka räntäsateessa, olemaan suvaitsevaisia kaikkeen ja kaikkiin, uskomaan epätodelliseen talouskasvuun ja työttömyyden kääntymiseen laskuun ja ennen kaikkea siihen että suomessa on kaikki hyvin.
Valtio jossa tämän kaltaiseen viittaava aivopesu on onnistunut, sijaitsee ohjuskokeiden onnelassa ja minä en halua maamme ottavan tuosta takapajulasta mallia. Suomessa pitää saada ajatella omilla, suomalaisilla aivoilla, Suomen ja suomalaisten eduksi. Päivittäin meitä pyritään tasapäistämään, media painostaa meitä kadottamaan omaa yksilöllisyyttämme ja kansakuntamme valmistelee ja toteuttaa typeriä ja Suomen kannalta huonoja päätöksiä ja lakeja aiempiin vuosiin verraten. Kaiken tämän lisäksi meille uskotellaan tämän tien johtavan parempaan tulevaisuuteen maassamme. Minä en tätä niele, enkä tähän usko.
Jos tämä kehitys jatkuu, Suomi rappioituu – ainakin henkisesti – lähivuosien sisällä samaksi kadonneeksi kansanperinteeksi kuin kylä- ja kivijalkakaupat. Tulemme elämään maassa, jonka enemmistö on vailla vakituista työsuhdetta, huumeiden käyttäjiä, myyjiä ja välittäjiä ovat naapurustot pullollaan, käsillään minkään todellisen taidon omaamattomia ja omissa vuokra- tai omistusvankiloissaan luku- ja kirjoitustaidottomia tietokonepelienpelaajia, ulkoiluun tai liikuntaan satsaamattomia vätyksiä, joiden mielenterveyttä pitää kasassa psykiatrien määräämät aamupalan korvaavat pillerikeot.
Jos tämä kehityksemme kauhukuva mietityttää ja haluat siihen muutosta, ota rohkeasti yhteyttä niin keskustellaan näistä asioista. Saattaa olla, ettei vielä ole liian myöhäistä toteuttaa toisenlaista tulevaisuusnäkymää.