Kuusamon kyläkouluhistoria on jäämässä suurelta osin vain muutamien kymmenien vuosien mittaiseksi pyrähdykseksi. Se, mitä jälleenrakennusaikana muutamissa vuosissa on nostettu pystyyn, on pääosin jo lyöty alas. Vain rippeet ovat enää jäljellä ja niidenkin hävittämiseen kunnallisen valtaklikin sormet syyhyävät.

Kuusamossa on ollut kaikkiaan lähes 70 kyläkoulua 1950-luvulla. Niitä rakennettiin parhaimpina vuosina 1947-48 sotien jälkeen yhtäaikaisesti peräti 18 koulun tahdilla. Lakkauttamishuiput puolestaan asettuivat 1960- ja 1990-luvuille, jolloin molempina lopetettiin kaikkiaan 14 kyläkoulua.

Perussuomalaiset pysäyttivät kyläkouluteurastukset

Yhteensä Kuusamosta on jo lakkautettu yli 50 kyläkoulua, mikä lienee lähellä Suomen ennätystä. 2000 -luvulla ilman PS -valtuustoturvaa on lakkautettu paikkakunnalla kaikkiaan 11 kyläkoulua: Poussu, Visala, Takkusalmi, Kero, Vuotunki, Heikkilä, Rukajärvi, Salminen, Maanselkä, Vasaraperä ja viimeisenä Kuolio vaalikauden 2008-2012 lopussa. Keskimäärin kyläkouluja on pantu tänä ajankohtana kiinni yhden koulun vuositahdilla.

Sitten tapahtui pieni suuri ihme. Kunnallisvaaleissa 2012 Perussuomalaiset marssivat valtuustoon peräti 5 valtuutetun voimalla ja kyläkouluteurastukset loppuivat kuin seinään. Ainoatakaan kyläkoulua ei lopetettu tänä aikana, vaikka siihen oli valmiit suunnitelmat. Valtakoneiston poliittinen rohkeus ei siihen riittänyt, kun tiedettiin PS:n panevan vastaan.

Nyt, kun Perussuomalaisilla on vain yksi edustaja Kuusamon kaupunginvaltuustossa, on kaikki valtaeliitin voimat keskitetty siihen, että paikkakunnan kyläkoulukarttaa saadaan oikein urakalla pyyhkiä tyhjäksi. Törmäsen ja Määttälän koulujen lakkauttamisesitys on vain täky, millä kokeillaan sitä, kuinka loputkin kyläkoulut saadaan lopetuslistalle liukuhihnalla ennen ja jälkeen ensi kuntavaalien.

Kyläkoululakkautukset kehityksen kuolinkelloina

On selvää, että vain tuntuva Perussuomalaisten voiman kasvu ensi kuntavaaleissa voi pelastaa Kuusamon viimeiset kyläkoulut niiden vihaajien ja keskittämisintoilijoiden käsistä. Kun vain raha ratkaisee, tulee lopputuloksena olemaan tilanne, missä ala-asteen kouluja on Kuusamossa vain keskustaajamassa ja Rukalla, ellei ajattelutavan muutosta saada istutetuksi päättäjärivistöön.

Kyläkoulujen lakkautuslinjalla on saatu Kuusamoon juurrutetuksi kurjistumisen ja kuihtumisen kierre ja noidankehä, mikä jo ruokkii itse itseään. Jokainen periksiantoliike luo lisää yleisalakuloa, mikä taas heijastuu supistuvina sykleinä koko yhteisöömme aina sijoittamista, investointeja ja paikallishankintoja myöten.

Kyläkouluilla on valtava vaikutus sijaintikyliensä elinvoimaan. Ne heijastelevat myönteisesti kaikkiin vaikutuspiiriensä kylillä asuviin, eläviin ja yrittäviin – eivät vain lapsiperheisiin. Kyläkoulun lakkauttaminen on viimeinen niitti koko kyläkunnan kehityksen kääntymiselle syöksykierteeseen ja selvä signaali sijoittajille siitä, että sen suunnan kurssikehitys on kääntynyt pysyvään laskuun niin vakituisten asuntojen kuin loma-asuntojenkin suhteen.

Käänne aikaan vain maaseutuihmeellä

Jokaiselle vähänkin ajattelykykyiselle pitäisi olla täysin selvää, että minkäänlaista myönteistä käännettä Kuusamon kehityksessä ei tule tapahtumaan, jos me emme kykene tarjoamaan ihmisille erilaista vaihtoehtoa ruuhka-Suomen betonilähiöille. Mistään paluu- tai tulomuutosta on täysin turhaa täällä edes haaveilla, jos me emme mahdollista maaseutuasumista, asunnon ostoa tai uuden rakentamista edes kyliemme painopistesuunnille.

Pöyristyttävintä tässä esitetyssä kahden kyläkoulun kuoppaamisessa on se, että kumpikaan näistä kouluista ei olisi lakkautuslistalla oppilasennusteidensa mukaan niin sanotulla olemassa olevalla päätöksenteon pohjaratkaisulla. Tähän tilanteeseen on yhtäältä ajauduttu kiinteistöhuollon laiminlyöntien seurauksena ja toisaalta ylettömän Ruka-kiiman johdosta.

Toisinkin voisi olla. Esimerkiksi käy kaivoskunta Sotkamo, missä kuntaveroa alennettiin alle Kuusamon tason, mikä sai heti aikaan myönteisen väestökäänteen viime vuoden viimeisellä kvartaalilla. Sotkamo on muuttunut muuttovoittoiseksi kunnaksi. Lisäksi sen väestökehitys kääntyi kokonaisuudessaan positiiviseksi vuoden 2019 aikana.

Tämän lisäksi Sotkamossa on siirrytty Kortesalmen kyläkehitysmallin käytännön toteutukseen kunnan hankittua haltuunsa raakamaata Kontinjoen kyläkoulun läheisyydestä edelleen asuintonteiksi jalostettavaksi, millä turvataan jatkossakin koulun oppilaspohjan säilyminen.

Vastakkain kyläkoulut ja eliitti-Stadium

Kuusamon päättäjät ovat nyt selkeän arvovalinnan edessä. Kun miljoonaluokan alijäämäkurimuksessa lisävelkaantuva ja sijoituksiaankin massasyövä Kuusamon kaupunki ei kykene kaikkeen kivaan, on asiat asetettava vastakkain ja tehtävä priorisoivaa päätöksentekoa. Tällä kertaa kysymys on siitä, huolehtiiko kaupunki perustehtävistään eli perusopetuksesta kohtuullisin koulumatkoin, vai satsaako se täysin ylimääräiseen eliitin harrastuspohjaiseen viriketarjontaan Stadium-hullutuksella.

Valitettavasti alan pikkuhiljaa kallistua sen näkökannan taakse, että Kuusamo ei tule selviytymään taloudellisesti ja toiminnallisesti kuiville ilman kriisikunnaksi ajautumista ja valtion holhoukseen joutumista, mistä sillä tosin on kokemusta jo aikaisemmasta kuntahistoriastaan. Oikeastaan taitaa olla niin, että mitä pikemmin tämä toteutuisi, sen parempi. Silloin näet voitaisiin ennemmän vielä korjata tehtyjä virheratkaisuja.

Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!