Maailma on vääränään ohjailua. Niin poliittista kuin taloudellistakin. Nykymaailma on myös pullollaan esimerkkejä siitä, kuinka tälle valtakoneiston ja valhemedian pakkosyötölle on näytetty pitkää nenää. Aina Brexitistä Trumppiin.

Veikko Vennamo risti aikoinaan mielipidemittaukset valhe-gallupeiksi. Sitähän ne olivatkin jo 1970 -luvulla, jolloin Eino Poutiainen piirsi Klubi-askin kanteen vaalien ääntenlaskennan selättäneet roknoosit.

Olen politiikan saralla jo sen verran vanha tekijä, että minulla oli kunnia tuntea henkilökohtaisesti SMP:n legendaarinen puoluesihteeri Poutiainen ja myös liikkua hänen kanssaan kentällä. Isäni – yksi näiden roknoosien osoittama uusi kansanedustaja – J. Juhani Kortesalmi kun kiersi maatamme paljonkin Eino Poutiaisen kanssa.

Ne reissut, ja monet muut, olivat kaasupullonkokoiselle pojalle sellainen politiikan ja yhteisten asioiden hoidon korkeakoulu, että paremmasta ei väliä. Nämä tapaamiset kantavat hedelmää vielä tänäkin päivänä.

Uskomattomia yhteyksiä

Vaikka isäni oli vuosikymmenet ammattipoliitikko, meillä ei kodissa politiikka ollut pääroolissa, niin uskomattomalta kuin se joistakin saattaa kuulostaa. Oikeastaan siitä ei edes puhuttu, vaan tietoa piti monesti nyhtää esille. J.J. oli aina ja kaikissa tilanteissa lojaali puoluejohdolle.

Toisaalta perheemme oli poliittisesti mahdollistava. Mukaan pääsi, jos halusi – ja sitähän me teimme. Tästä olen isälleni edelleenkin kiitollinen. Pääsin tutustumaan koko joukkoon sellaisia henkilöitä, mihin aivan kaikilla ei ollut mahdollisuutta. Koen edelleenkin olleeni etuoikeutettu.

Veikko Vennamo, Pekka Vennamo, Urpo Leppänen, Mikko Vainio, Rainer Lemström, Eino Poutiainen, Anssi Joutsenlahti, Urho Pohto… Nämä kaikki ja monet muut tapasin ja pääsin tuntemaan. Henkilökohtaisesti.

Nuorisopolitiikkaa

Poliittinen palava tahto vei minut mukaan järjestötyöhön ja poliittiseen toimintaan jo ennen kuin ikä edes antoi myöten. Keski-Pohjanmaalla ja Kokkolassa nuorelle miehelle tehtiin tilaa ja tuettiin sekä kannustettiin.

Toivo Mäkelä, Arto Pihlajamaa, Kalevi Hautala, Arvo Peitso, Erkki Huhta, Jukka Riippa, Heimo Hautala, Elmeri Hietaharju ja monet muut ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni.

Niinä vuosina tutuiksi tulivat myös sellaiset nuorisoaktiivit kuin Timo Soini ja Kimmo Kivelä. Vain muutamia mainitakseni.

Valta on kansalla – ei gallup-tehtailijoilla

Kansanvaltaa toteutetaan vaaleissa. Äänestyskopissa ja yksin. Sinne ei edes kepu-valvonta ulotu.

Kansanjoukot ovat historian saatossa saaneet ihmeitä aikaan. Jytkyt ja niiden jälkeen monta muutakin muutosta. Suomessa ja muualla vapaassa maailmassa. Kaikessa on ollut olennaista se, että äänioikeutta ei ole luovutettu gallup-tehtailijoille, valtamedialle tai poliittiselle eliitille.

En luovuta päätösvaltaani kenellekään muulle, vaan käytän sen itse. Annan ääneni parhaalle mahdolliselle vaihtoehdolle. Luotettavalle ja lahjomattomalle.

Viittaan kintaalla valhe-gallupeille. Uskon ainoastaan kansankalluppiin. Siihen, mikä julkaistaan 9.4. ja mihin ei ole valitusosoitusta. Uurnassa jokaisen äänellä on tasan sama painoarvo. Siellä ei lompakon paksuudella, tittelillä, varallisuudella tai palkkaluokalla tule lisäarvoa eikä manttaaliluvullakaan.

Minulle se sopii. Antakaa palaa. Äänestetään itse ja keikautetaan keinotekoiset gallupit kumoon! Kertalaakista.