”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.

Silloin he hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään; he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä.” (Aamos 8:11,12)

Länsimainen sivistys on rakennettu työllä, vaivannäöllä ja kristinuskolla – työn, vaivannäön ja kristinuskon varaan

Suomessa tämän tällä hetkellä ymmärtävät parhaiten historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja (PS) ja muinaiskirkkoslaavin tutkija, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (PS).

Vuosien varrella molempien suuta on kovasti yritetty tukkia ja ääntä vaimentaa – ja taas on yksi säälittävä yritys menossa;

Keskisarjan, Halla-ahon ja Perussuomalaisten vastustajat – Lähi-idän uskontojen kannattajat – eivät millään näytä ymmärtävän, että sahaavat omaa oksaansa – kaventavat omaa elintilaansa – esimerkiksi sellaisilla arvottomilla höpötyksillä, joita maan pääministeri, Petteri Orpo (Kok) tälläkin hetkellä höpöttää.

Elintilasta, lebenstraumista, käytävästä taistelusta kirjoitti aikoinaan jo kirjailija-kalastaja Pentti Linkola teoksessaan ”Johdatus 1990-luvun ajatteluun”.

Hän näki, että pontevaa oman oksan sahaamista oli ilmassa jo silloin. Ongelman nimi oli maapallon liikakansoitus. Pelastusveneisiin tulijoita riittäisi.

Hyväuskoinen Joulupukinmaa on kuilun partaalla

Suomi on – omassa mittakaavassaan – taloudellisen rotkon partaalla. Pihakoivu kyllä on paikallaan, Kansanradio meuhkaa edelleen viikonloppuisin ja omenapuut tuottavat yhä hedelmänsä syksyisin, mutta talouden kuva – josta monikaan suomalainen ei yli oman kukkaronsa mitään ymmärrä – on muuttunut:

olemme pahoin velkaantunut maa. Korkeiden korkojen ja heikkenevän luottoluokituksen esteradalla meistä tulee raajarikkoinen toimija.

Sen sijaan, että verovaroilla luotaisiin investointien avulla jotakin, mikä taloudellisesti kannattelisi Suomea, työnnetään verorahaa nyt Joulupukin säkkiin, koska Suomen nyt vain kuuluu olla koko maailman Joulupukki. 

Tästä suurta toiveajattelua kuvastavasta Joulupukin säkistä tyhjä pohja ei tule vastaan koskaan. Taikaseinästä tulee rahaa ikuisesti ja sohvaperunat voivat huoletta juurtua kiinni sohvaan – rahaa on! Paitsi, että ei ole. Bileet ovat ohi.

Taloudellisen kuilun lisäksi Suomi on hengellisen ja moraalisen kuilun partaalla

Täällä on menetetty ymmärrys siitä, mikä tukee omaa elämää ja mikä lopulta rikkoo sen.

Toisaalta on myös menetetty halu vaalia omaa elämää – ja omaa sielua. Yhä useampien nuorten toiminta näyttäytyy itsetuhoisena, mitään mistään piittaamattomana oleiluna, tai omalle elämälle mielenosoituksista merkitystä hakevana näennäisenä hyveellisyytenä, jossa perisuomalaiseen tapaan puolustetaan heikompaa. Paitsi, että oletettu ”heikko” on joko ekoterroristien ryhmittymä tai muun terrorismin hyvinvoiva eksytys; hämähäkin verkko, jonka admantium-säikeet kietovat poloiset, hengellisesti täysin tuuliajolla olevat nuoret otteeseensa. 

Jos ei ymmärrä mitään Jeesuksesta Kristuksesta, mitä ymmärtää Hänen vihollisestaan? Ei mitään. Ja kuitenkin yhteiskuntajärjestys, jonka varaan Suomikin aikoinaan on rakennettu, perustuu nimenomaan Jumalan Kymmenen käskyn päälle – syntiä vastaan, suojaksi eksyttäjiltä.

Perussuomalainenkin on lähimmäinen, jolla on ihmisarvo

Kannattaisi yrittää rakastaa myös suomalaista lähimmäistä – myös perussuomalaista, joka yrittää kertoa, että missä mennään.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas (PS) rupesi varomaan sanojaan Keskisarja-kohun alla, ja veti pois tekstinsä X:stä (entinen Twitter).

”Olen nyt oikeasti löytänyt RKP:n kanssa yhteisen asian. Maahantulijat pitää mielestäni – kuten RKP:n puheenjohtajankin ja monien puolueiden kansanedustajien mielestä – pisteyttää.

Erinomainen juttu Suomelle ja sille, että tulevassa saadaan maahamme järkevää maahanmuuttoa.

Kolmansista maista tänne tulevalle rupusakille pitää lähettää selkeä viesti. Tähän maahan ei kaivata sadevesijärjestelmiin nojailevaa, sinun verovaroillasi lompsivaa porukkaa.”

Mitä varottavaa tässä on? Kyse on loppupeleissä maanpuolustuksesta ja itsesuojeluvaiston säilyttämisestä. Hybridisodankäynnissä vihamielinen valtio ei välttämättä enää hyökkää omilla sotilaillaan vaan käyttää ulkopuolisen valtion sotilaita erilaisiin vihamielisiin tiedustelu- ja valtausoperaatioihin. 

Shakkilauta ei enää ole puuta tai pahvia vaan maata ja merta, joiden yllä pörräävät dronet. Herätys!

Nyt tämän Yleisradion, Helsingin Sanomien ja Petteri Orpon luoman höpöhöpöajojahdin keskellä voi olla terveellistä katsoa ja kuunnella, mitä sanottavaa on IRR-TV:n ”Ajassa”-ohjelmalla.

Siinä lähetystyöntekijä, pappi Timo Keskitalo ja Lähi-idän asiantuntija, poliitikko Seida Sohrabi keskustelevat aiheesta, jonka soisi askarruttavan yhä useampia suomalaisia:

https://youtu.be/eku4M7tN-qE?feature=shared

Ja tässä toisessa videossa äänessä ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos:

https://www.youtube.com/live/d3NzspeyOIg?feature=shared

Voimia ja siunausta Teemu Keskisarjalle!

”Candida pro causa ense candido.”