Jussi Halla-aho nostaa 10.4.2018 Facebook-kirjoituksessaan esille tärkeän ongelman: suomalaisten syntyvyyden jatkuvan laskun. Hän toteaa myös varsin perustellusti, että maahanmuutto ei ole kustannustehokas vastaus ongelmaan ja että syntyvyyteen on hankala vaikuttaa tuilla, etuuksilla tai muilla sosiaalipoliittisilla työkaluilla.  

Miten suomalaisten lisääntymistä sitten pystyisi tukemaan? Vastaus voisi olla lisääntymisterveyspalveluihin panostaminen. 

Suomessa  julkisen terveydenhuollon lisääntymisterveyspalvelut pitävät pääsääntöisesti sisällään ehkäisyneuvolan ja äitiysneuvolan sekä synnytysten hoidon. Kuitenkin perhesuunnittelu ja lapsettomuuden hoito ovat jääneet monissa kunnissa asianmukaisesti järjestämättä.  Vain harvassa kunnassa näitä toteutetaan niihin perehtyneessä yksikössä, perhesuunnitteluneuvolassa. Useimmissa kunnissa perhesuunnittelu ja lapsettomuuden hoito on hajautunut epäselväksi sekamelskaksi terveysasemien, erikoissairaanhoidon ja yksityisten palveluntarjoajien välille. Miksei perhesuunnittelusta ja lapsettomuuden hoidosta ole Käypä hoito-suositusta, joka asettaisi kansalaiset ympäri Suomea samanarvoiseen asemaan?  

Harvalle nuorelle aikuiselle on selvää, miten ja mitä kautta julkiselle puolelle voi hakeutua saamaan apua raskaustoiveeseen liittyviin kysymyksiin tai ongelmiin. Kaikille terveysalan ammattihenkilöillekään tämä ei ole selvää  palvelujen monimutkaisen, rönsyilevän ja osin päällekkäisenkin järjestämisen vuoksi. Julkisella puolella tunnutaan myös pitävän vähintään yhden vuoden raskausyritystä rajana, jota ennen ei voida tarjota raskautta toivovalle parille mitään apua tai neuvontaa. Kuitenkin monet parit hyötyisivät hedelmällisyys- ja seksuaaliterveysneuvonnasta. Esimerkiksi yli- ja alipaino, tupakointi sekä alkoholinkäyttö vaikuttavat hedelmällisyyteen kielteisesti, sekä miehellä että naisella. Hedelmällisessä iässä olevien suomalaisnaisten foolihapon saanti jää myös pitkälti alle suositusten.

Yksityissektorilta raskaustoiveeseen ja lapsettomuuteen saa juuri sellaista apua kuin vain osaa hakea. Tavallinen keskiluokkainen suomalainen ei kuitenkaan välttämättä kykene hakeutumaan sinne, kun tarvetta olisi. Lapsettomuuden hoidossa aika tikittää nopeasti. Lisäksi yksityisen puolen lapsettomuuden ensikäynnin omavastuu on helposti yli 200 euroa puhumattakaan jatkokäynneistä ja hoidoista.  

Lapsettomuuden suoran hoidon lisäksi ihmiset tarvitsevat tietoa. Sekä Väestöliiton Perhebarometri 2015 että THL:n kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet, että nuorilla aikuisilla ei aina ole oikeansuuntaista tietoa hedelmällisyydestä ja raskaaksi tulemisen mahdollisuuksista tai riskitekijöistä. Halla-aho mainitsee kirjoituksessaan myös nuorten aikuisten mielenmaailman yhtenä syynä huonoon syntyvyyteen. Hän arvioi syntyvyyden laskun keskeiseksi syyksi arvomaailman muuttumisen: ”Nuorekasta teinielämää arvostetaan, ja se jatkuu keski-ikään asti. Sekä työhön että vapaa-aikaan liittyvää virikettä ja tekemistä on niin paljon, että siinä ei lapsille ole tilaa. Tähän on tietysti vaikea vaikuttaa poliittisilla toimilla.” 

Usein törmää nuoriin naisiin, jotka eivät täysin tiedosta hedelmällisyyden pikkuhiljaa laskevan 25 ikävuodesta eteenpäin. Nuorissa aikuisissa, etenkin korkeammin koulutetuissa, lapsensaantia voidaan myös lykätä elämän järjestämisen tarkalla suunnittelulla. Lapsia voidaan monesti harkita vasta sitten, kun kaikki yksityiskohdat ovat kunnossa: opiskelut opiskeltu, vakituiset työpaikat hankittu ja asuntolainalyhennykset aloitettu. Moni haluaa kokea elämyksiä ja elää nuoren ihmisen elämän ennen kuin harkitsee lapsentekoa. Tässä kohtaa tarvittaisiin nimenomaan lisääntymisterveystietoa ja –kasvatusta: hedelmällisyyttä koskevat realiteetit pitäisi olla jokaiselle nuorelle aikuiselle selviä. On yksi asia tehdä tietoinen päätös jäädä lapsettomaksi, mutta aivan toinen päätyä tahattomasti lapsettomaksi väärän priorisoinnin vuoksi. Monilla nuorilla aikuisilla on väärä illuusio siitä, että aikaa lapsentekoon on ylenpalttisesti.

Väestöliitto toteaa Miksi vanhemmuutta lykätään? -selvityksessään: ” Seksuaali- ja ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus perhesuunnitteluun sanan laajassa merkityksessä: ehkäisyvalistuksesta ja -välineistä raskauden suunnitteluun ja toivotun lapsiluvun toteutukseen, eettisten ja lääketieteellisten rajojen puitteissa.” Kuitenkin Suomessa tämä kaatuu pitkälti parin omille harteille, ainakin mitä tulee tiedonhankintaan ja lisääntymistä tukevien terveyspalvelujen maksuihin.  Perhesuunnitteluneuvolatoiminnan lisääminen julkisrahoitteisten terveyspalvelujen joukkoon olisi valtiolta satsaus tulevaisuuden huoltosuhteen pysymiseen kohtuullisena - ja lisäksi se olisi inhimillisesti tärkeää ja merkityksellistä.

Lisätietoa:

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/8d4dd1a024ea9ecd981615fb44444525/1526540140/application/pdf/7659544/vanhemmuutta%20lyka%CC%88ta%CC%88a%CC%88n%20netti%20iso.pdf  

https://www.popline.org/node/269048

http://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/foolihappolisa-kaikille-raskautta-suunnitteleville-naisille/  

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille/foolihappo-ja-raskaus