Perussuomalaiset

Jarmo Hussi

Nenäpäivä

Nenäpäivää vietettiin 11.11. Järjestön sivulla kerrotaan päivän ja keräyksen tarkoitusperistä: Nenäpäivän tuen vie perille luotettavasti yhdeksän suomalaista järjestöä, joiden pitkäkestoisilla kehitysyhteistyöhankkeilla tuetaan maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Näin lahjoituksellasi voidaan tukea lasten koulunkäyntiä:

10€ koulutarvikkeet lapselle lukukaudeksi

30€ lukukauden koulu- ja ruokamaksut lapselle

40€ opettajankoulutus, joka parantaa jopa satojen lasten opetuksen tasoa

Konkreettisia asioita kohti parempaa terveyttä:

10€ lääkkeet ja hoito tappavia tauteja vastaan

20€ puhdas vesi 60:lle lapselle vuodeksi

45€ hygieniapakkaus perheelle hätätilanteessa

Nenäpäivän tuella keinoja ja taitoja ruuan tuotantoon:

10€ monipuolista ravintoa perheelle viikoksi

20€ hedelmäpuita ja siemeniä kotipuutarhaan

80€ lehmä perheelle turvaamaan elantoa

Ja niin edelleen. Eikä auttaminen jää tähän. Suomi ottaa velkaa ja maksaa kehitysapua. Tänä vuonna summa oli 1,3 miljardia tai 1343 miljoonaa euroa (1343 000 000 €). Miten asian haluaakaan ilmaista.

Jos koko summa olisi käytetty yhteen seuraavista tarkoituksista olisi saatu

134 300 000 lapselle koulutarvikkeet lukukaudeksi,

44 766 667 lapselle lukukauden koulu- ja ruokamaksut

33 575 000 lapselle opettajankoulutus, joka parantaa jopa satojen lasten opetuksen tasoa.

Osannette laskea kuinka monelle perheelle vastaavalla summalla saataisiin kustannettua lääkkeet ja hoito tappavia tauteja vastaan.

Kun nyt olette pääseet kärrylle asiasta osannette myös laskea elinkaarikustannuksen perusteella kuinka monelle lapselle voitaisiin vaihtoehtoisesti kustantaa em. asioita, kun yhden Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset julkiselle taloudelle ovat henkilön koko elinkaaren aikana (vuoden 2019 tilasto) keskimääräisesti 951 000 euroa, eli alkaen siitä kun henkilö muuttaa Suomeen. Jos huomioidaan henkilön lapset, nousee summa 1 343 000 euroon.

Afrikassa Suomen merkittäviä kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaita ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Somalia ja Tansania. Näiden maiden kanssa Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä useiden vuosikymmenten ajan.

Ja kehitysyhteistyö on kantanut tulosta. Wikipedian mukaan Etiopialla on 7, Kenialla 6, Mosambikilla 2 taisteluhelikopteria. Kehitysapua em. maille maksavalla Suomella ei ole taisteluhelikoptereita. Kaikilla mailla löytyy erinäinen määrä hävittäjäkoneita. Lisäksi Kenian ilmavoimilta löytyy Fokker 70 ja 3 kappaletta Bombardier Dash 8 lentokonetta vip-lennätyksiin.

Kävin viime torstaina seuraamassa keskustelua laittomasti maassaolevien ilmaisista terveyspalveluista. Vihreä nainen takarivistä huuteli eikö oppositio mieti raskaana olevia naisia. Eikö pitäisi kysellä eikö Etiopian, Kenian, Mosambikin sekä muitten Suomen kehitysyhteistyökohteiden olisi syytä miettiä rahankäyttöään ja raskaana olevia naisiaan. Monelleko lapselle kustannetaan lukukauden koulunkäynti sillä rahamäärällä joka menee hävittäjäkoneen lentelyyn tunnissa, hävittäjän jättämästä hiilijalanjäljestä puhumattakaan.