Lapsilisä perustuu Lapsilisälakiin, jonka tarkoitus on tukea lapsiperheitä. Lain mukaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan 95,75 euroa kuukaudessa ja lapsilisän määrä kasvaa aina lasten määrän kasvaessa siten, että viidennestä ja sitä useammasta lapsesta maksetaan maksimimäärä 174,27 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltaja saa lisäksi korotusta 48,55 euroa per kuukausi.

Lapsilisän ongelma on se, että se maksetaan kaikista lapsista. Myös niiden ulkomailla asuvien lasten perheille, joiden yksi vanhemmista on töissä Suomessa, vaikka lapsi tai muu perhe ei olisi koskaan käynytkään Suomessa. Lapsilisää maksetaan niin rikkaille kuin köyhille. Vuosittain lapsilisäkustannus veronmaksajille on noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän saajia on kuukausittain noin 550 000.

Järkevintä olis kumota Lapsilisälaki ja täten poistaa koko lapsilisä. Perheitä voitaisiin tukea verotuksellisin keinoin. Tällöin tuki saataisiin suunnattua niille lapsiperheille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat.

Samalla verotusta voitaisiin muuttaa kokonaisuudessaan perhekohtaiseksi. Jos oululaisen perheen äiti tienaa vuodessa 100 000 euroa ja isä 20 000 euroa, on perheen kokonaisverokertymä epätasa-arvoinen verrattuna perheeseen, jossa molempi tienaa 60 000 euroa vuodessa. Ensimmäisessä perheessä maksettaisiin veroja ilman vähennyksiä noin 40 000 euroa vuodessa. Toisessa perheessä maksettaisiin veroja 3500 euroa vähemmän. Mikäli perhettä verotettaisiin kokonaisuutena, maksaisi kumpikin perhe saman määrän veroja, koska perheen kokonaisansiot olisivat samat. Mielestäni tämä olisi reilua.

Tilastokeskuksen 2014 julkaistun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän keskiansio on 3 538 euroa säännöllisellä työajalla ja kuukausipalkalla. Keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsee noin 60 prosenttia suomalaisista. Mediaaniansio onkin nelisensataa euroa keskiansiota pienempi, 3 135 euroa. Puolet työntekijöistä siis ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin 3 135 euroa ja puolet työntekijöistä yhtä paljon tai vähemmän.

Edellä mainitun tilaston mukaan eniten yksityisen sektorin palkansaajia on 2 500–2 600 euron palkkatasolla. Toiseksi ruuhkaisin tuloluokka ansaitsee 2 300–2 400 euroa. Julkisella sektorilla päästään valtion viroissa parempaan keskiarvopalkkaan kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa taas nautitaan kapeinta leipää.

Jos perheen verotuksessa lapsista saisi verovähennystä ja verovähennystä maksettaisiin antoisasti vaikkapa tuolle 60 prosentille suomalaisista, jotka ansaitsevat keskiarvopalkkaa vähemmän, olisi säästö nykyiseen lapsilisämalliin verrattuna huomattava. Tarkkaa laskelmaa en ole tehnyt, mutta suuntaa antavana lukuna voisi olla 600 miljoonan euron säästöt verrattuna nykyiseen lapsilisämalliin. Laskelma perustuu raakasti siihen, että lapsilisän saajien määrästä 60 prosenttia saisi lapsilisän arvoisen verohyödyn uudessa mallissa.

Kirjoitus julkaistu mm. Perussuomalainen-lehdessä 4/2016, Järjestö-liite

LÄHTEET

KELA: Tilastot lapsilisistä http://www.kela.fi/tilastot-aiheittain_tilasto-lapsilisista

HS: Suomalaisten keskiansio nousee yli 3 500 euroon – suurin osa ansaitsee kuitenkin selvästi vähemmän http://www.hs.fi/talous/a1440036036090

Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html

Lapsilisälaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796

Wikipedia: Lapsilisä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilis%C3%A4