USA:n isku Iraniin – kansainvälinen oikeus vs. geopolitiikan
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Yhdysvalloilla ei ole oikeutta hyökätä suvereeniin valtioon ja vaihtaa sen johtoa mieleisekseen. Tämä on selvä linja, jonka myös Ylen A-studion asiantuntijat vahvistavat.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma toteaa, että Trumpin hallinnon perustelut itsepuolustuksesta ovat ”hataralla pohjalla” ja vaikuttavat etsityn vasta jälkikäteen.
Mutta entä jos hirmuhallitsija poistetaan?
Emeritusprofessori Martti Koskenniemi muistuttaa, että historiassa on hyvin vähän esimerkkejä siitä, että ”pistinten avulla olisi voitu tuoda demokratiaa”. Hän ei usko hetkeäkään, että toinen valtio voisi ulkopuolelta tehdä Iranista demokraattisen.
Tästä on karuja esimerkkejä:
1️. Irak – sekasortoa ja väkivaltaa vuosikymmeniksi
2️. Libya – hajoaminen ja kaaos
3️. Syyria – sisällissota, joka ei ota loppuakseen
4️. Afganistan – USA oli liittolaisineen maassa 20 vuotta, eikä saanut aikaiseksi pysyvää muutosta. Sama meno jatkui, kun lähtivät pois. Taliban palasi valtaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kaksoisstandardit elävät
Aunesluoman mukaan Yhdysvallat on aiemmin yrittänyt löytää perusteluja hyökkäyksille jo pitkään ennen iskuja. Jos niitä ei ole hyväksytty, on etsitty uusia argumentteja.
Lännessä USA:lle usein sallitaan nämä toimet, mutta Venäjän toimiessa samoin se tuomitaan. Tosiasiassa molemmilla suurvalloilla on omat etupiirinsä – vaikka niitä ei aina haluta myöntää. Ne ovat aina sorkkineet maailman kriisipesäkkeissä ja yrittäneet muokata tilannetta itselleen edulliseksi, joskus salaa, välillä näkyvämmin.
Entä nyt, kun Venäjällä on kädet kiinni Ukrainassa?
Se jättää USA:lle enemmän liikkumavaraa, kun perinteinen vastavoima ei pysty vaikuttamaan. Suurvaltojen tasapaino horjuu.
Euroopan näkökulmasta tämä ei ole järkevää – taas uusi siirtolaisvyöry on tulossa rajoillemme. Samalla jännitteet ja kaaos koko Lähi-idässä lisääntyvät, ja terrorismin uhka länsimaissa kasvaa.
Lopuksi – ja tämä on tärkeää:
Kuten Koskenniemi toteaa: isku voisi olla oikeutettu, jos tarkoituksena olisi vapauttaa Iranin kansa sortohallinnosta. Mutta sekään ei näytä olevan Trumpin tavoite. Väkivallalla on vaikea muuttaa yhteiskuntajärjestystä, ellei se ole pitkäkestoista ja syvää.
Ja kuten Afganistan osoitti: edes 20 vuoden miehitys ei riitä, jos paikallinen väestö ja kulttuuri eivät ole muutoksen takana.
Mutta onko demokratia edes mahdollinen kaikkialla saman tien?
Pitkän diktatuurin jälkeen kansa ei ole automaattisesti valmis demokratiaan. Se vaatii aikaa, koulutusta ja yhteiskunnallista kypsymistä. Kaikki kansat eivät ehkä edes halua samanlaista demokratiaa kuin meillä – jotkut tarvitsevat vahvan johtajan pitämään maansa kurissa, ettei se luisu kaaokseen.
Suomessakin oli vahvan presidentin aika ennen kuin presidentin valtaoikeuksia vähitellen vähennettiin. Meillä oli aikaa kasvaa demokratiaan. Sitä luksusta ei ulkopuolinen interventio voi kenellekään taata.
#USA #Iran #kansainvälinenoikeus #geopolitiikka #Irak #Libya #Syyria #Afganistan #siirtolaisuus #Eurooppa #Suomi #demokratia
A-studio: Trumpia ”pähkähulluksi ruhtinaaksi” kutsunut huippuasiantuntija kommentoi hyökkäystä Iraniin
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bcf63aeb-95b8-48dd-99e7-2df7fbbf6c07
Tekstin aiheet:
Ylen asiantuntijat, naurua viidenteen potenssiin:)
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kansainvälisestä laista puheenollen, miten oli mahdollista pitää koko kansaa panttivankina omassa maassaan 47 vuoden ajan ennenkuin mitään tehtiin oikeuden palauttamiseksi?!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Iranin vertaaminen Irakiin, Libyaan tai Afganistaniin on pinnallista. Iran on vanha kulttuurivaltio, jonka demokratiakehitys alkoi yli sata vuotta sitten, ja sille kehitykselle aiheutti eniten ongelmia Iso-Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat suurvaltapolittisista syistä. Iranin nykyinen tilanne, (islamilainen) tasavalta vaaleineen voisi vertautua jotensakin vaikkapa Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan, jolloin oli vaalit ja eduskunta, mutta ilman korkeinta valtaa. Nykyinen teokratia on alle 50-vuotias, joka on mitätön aika Iranin valtiollisessa historiassa. Iranilaiset voivat hyvinkin haluta jatkaa jo aiemmin alkaneella demokraattisella kehityskululla jos saavat siihen tilaisuuden. Viitatun Koskenniemen historiantuntemuksessa näyttää olevan suuria aukkoja.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tiesittekö että Iranissa ei ole ilmahälytyksiä, sillä Iranin hallitus ei halua kansalaistensa ehtivän pommisuojiin turvaan?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti