Suomessa ilmasto on nyt mittaushistorian jaksolla keskimäärin muutaman asteen viileämpi, joten mitään ilmaston lämpenemistä ei ole olemassakaan. Mitä tulee nautojen metaanipäästöihin, maaperä ympäri maapallon vuotaa metaania, eikä vuotoja ole kartoitettu edes miljardisosaa maapallon pinnasta. Tuota todistelee mm. Darvaza-kraatteri Turkmenistanissa, joka alkoi vuotamaa metaania vain koeporauksessa. Maapallon kuori on sen verran huokoinen, että metaani vuotaa ilmakehään omia reittejään, eikä se tarvitse edes roudan sulamista.

Juuri näin, kasvihuonekaasuilla vesihöyryä lukuun ottamatta ei juurikaan selitellä esim. eteläisen Euroopan helteitä, jossa oleellista on Saharan suunnasta tulevat tuulet. Lämpötiloihin vaikuttaa eniten maahan saapuva tai päätyvä säteily, ja siitä vapautuva lämpö haihtuu nousevina ilmavirtauksi ilmakehään läpäisten mm. pilvet ja jäähtyy korkeuden kasvaessa. Auringon säteily sen sijaan voi osiltaan läpäistä pilvet, jotka heijastavat maan suunnasta saapuvaa infrapunasäteilyä takaisin, mutta hiilidioksidi ja metaani ovat liian vähäisiä, että niiden edes teoreettinen ilmaston lämmittävä vaikutus voidaan unohtaa. Totta kai maaperän laatu kuumenee säteilyssä ja toimii lämpöakkuna, joka tasaa vuorokausivaihtelua lämpötiloissa, mutta siihen kertynyt lämmin ilma nousee painovoimaisesti ylös ja kokee lämpökuoleman, mikäli siinä ei ole akkumaisia partikkeleita, kuten vaikka Saharan hiekkaa jne. Teknisesti puhdas ilma kuumentaa eniten maanpintaa ja lämpövarauma kasvaa, eli ilmasto lämpenee.

Näin se on, myös ns. asiantuntijoille tiedoksi, pohjoisen Afrikan alla vaanii kuumien pisteiden ketju, joka kuumentaa mantereen alustaa, joka kuumentaa myös ilmastoa. Tuo on vanhaa merenpohjaa, joka edelleen pullistelee magmakammioiden täydeltä, joka taas näkyy ja kuuluu kallioisilla alueilla voimakkaan rapautumisena, kun jyrkkä särmäiset kallioseinämät vähitellen sortuu, siis geologisista syistä. Jurakaudella Saharan alue oli 5000 metriä syvää merialuetta, joten kyllä se maapallokin osaa muuttaa mieltään.

Pohjoisnapa on osan aikaa prekessioliikkeessä merialuetta, jolloin sinne ei voi muodostua mannerjäätikköä, koska sitä voi muodostua vain mantereelle, ja sekin aika vielä koittaa. Merialueen mannerjää on käytännössä mahdotonta, koska se vaatii runsaasti painetta jota syvän meren alueella ei ole, eli alle voi muodostua vain sohjoa. Kallioinen Siperia sijaitsee ilmastollisesti pohjoisnapa-alueella noin alle parinkymmenen tuhannen vuoden kuluttua, ja silloin kaamosaika on vielä kasvussa vaipan massaliikkeiden vuoksi. navat maapallolla on lommollaan noin 27 kilometriä puoleltaan, ja tuohon lisäksi vuorimuodostumat aiheuttava varjostumaa. Pohjoisnapa tekee halkaisijaltaan noin 47 asteen ympyräliikettä, ja Siperia ulottuu osan prekessioliikettä karttapohjoisnavan ohi, joka on yhden jääkausisyklin aiheuttaja.

Juuri näin kompressiojäätikköä voi syntyä jääkausina vain matalan veden alueilla, jossa jäätikön massa ulottuu pohjaan, mutta se ei myöskään ole lämpimien merivirtojen vaikutuksessa. Syvänmeren alueilla kompressiojäätikköä ei voi muodostua koskaan, koska alapohja on aina enemmän tai vähemmän sohjoa. Merijäätiköt tuskin koskaan ovat olleet kestäviä jääkenttiä samalla ajatuksella, kuten mannerjäätiköt, kuten vaikka Grönlannin mannerjäätikkö, joksi se voidaan laskea. Routa ei myöskään ole mannerjäätikköä, ja pohjaveden kierto voi sulattaa sen altapäin, kuten nouseva merenpintakin, joka pujottelee aina rannikoilla roudan alta ylöspäin ja aiheuttaa yhdessä ylhäältä tulevan pohjaveden paineen avulla hydraulisia iskuja, joka näkyy ns. kraattereina Siperiassa, ei siis metaanin aiheuttamia.

Ilmastossa ei ole mitään vikaa, ja jos joku nyt väittää, että hiilidioksidia on ilmakehässä liikaa, niin kaikki on suhteellista. Hiilidioksidia on kuutiometrissä kiinteässä muodossa vain yhden vesipisaran tilavuuden verran nykyisellä hiilidioksidipitoisudella. Vain täysi aivokääpiö pitää tuota määrää liiallisena.

Lisäksi ilman hiilidioksidia ilmakehä pinnalla lämpenisi oikeasti, koska hiilidioksidi voi lämmittää ilmakehää kuutiolta pinnalla yhden kärpäsen tehon verran, ja korkeuden kasvaessa se hajoaa tuhansille metreille, eli ehkä vain yhden mikrobin verran kuutiometrille.

Suora säteily lämmittää ilmakehää ja maaperä materiaalista riippuen varastoi lämpöä.

Pahin virhe ilmastonmuutoksessa tai oletuksessa tehdään siinä, että se pari wattia lasketaan neliömetrille, jossa pitäisi huomioida myös korkeus. Jos vaikutus on luokkaa 2,5 wattia neliömetrille, se jakautuu korkeuden metrimäärälle, eli esim. viidessä tuhannessa metrissä se on luokkaa 2,5 W/5000, eli 0,0005 wattia/m2. Tuo on yhden hyttysen tuottama lämpömäärä, arviolta. Jos se olisi jokaiselle kuutiometrille 2,5 wattia, niin sen pitäisi olla 5000 metrin korkeudelle 12,5 kW, joka on tietysti täysin mielipuolinen väite. Ilmasto on muuttunut aina, ja maapallo kokee välillä jopa jääpallovaiheenkin, kun syklit osuu kohdilleen. Maapallo on osa linnunratamme palikoita, matkaa tehdään linnunradan poikki 595 km/s, eli systeemi on monille liian vaikea ymmärtää, juurikin ilmaston osalta. Marsin asuttaminen ja kalustaminen tulevien asteroidien tai komeettojen osalta parantaa maapallon tulevaisuuden ennustusta, kun painopiste tutkimuksessa kohdennetaan oikeisiin asioihin, sodat pitäisi lopettaa.