Julkisen talouden velkaantuminen on viimeistään nyt saatava kuriin ja melkein räjähdysmäisesti kasvava velan suhde verrattuna bruttokansantuotteeseen pysäytettävä. Tällä hetkellä käsiin räjähtänyt tilanne vaikuttaa jo lähes kaikkien kansalaisten arkeen ja monille tärkeiden peruspalveluidenkin tuottamiseen.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Edellä mainittujen palveluiden järjestäminen ja vastuu rahoituksesta on säädetty yhteiskuntaamme eli valtiota ja tätä kautta hyvinvointialueita sitovaksi. Perustuslain vaatimuksen toteututuminen tuntuu tällä hetkellä ontuvan pahasti. Rahoituksen puutteesta johtuen hyvinvointialueet eivät tunnu pystyvän huolehtimaan eri laeissa säädettyjen palveluiden järjestämisestä riittävällä tavalla. Oma hyvinvointialueemme kamppailee muiden tavoin tilanteeseen nähden reilusti alimitoitetun rahoituksen sekä toisin päin käännettynä liian optimistisesti ylimitoitetun budjetin kanssa, eli kansan termein tyhjästä on paha nyhjästä. Oikeaa tasapainoa ei ole siis löydetty ja tämä johtaa pahimmillaan vielä jatkossakin palveluiden tason heikkenemiseen sekä palveluverkon ja palvelupisteiden voimakkaaseenkin karsimiseen. 

”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen” näin lausui presidenttimme J.K.Paasikivi itsenäisyyspäivänä vuonna 1944, heti jatkosodan päättymisen jälkeen. Tämän lauseen ajatus johti Suomea kohti menestyksekästä yhteiskuntaa. Nyt tarvitaan päättäjiä, jotka tunnustavat tosiasiat, tarttuvat toimeen ja uskaltavat tehdä kipeitäkin ratkaisuja. Päättäjien olisi aina helppo luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista eli luvata kaikkea kaikille. Nykyisiin ongelmiin ei kuitenkaan ole näkyvissä helppoa ratkaisua, nyt tarvittaan päättäjiä, jotka uskaltavat laittaa itsensä ja suosionsa likoon tehdessään kansakunnan edun kannalta niitä ratkaisevia ja osin kipeitäkin päätöksiä. On hyvä ymmärtää, että tällaisia päättäjiä tarvitaan nyt niin kunta- kuin myös valtiotasolla. 

Tosiasioiden ymmärtäminen ja havaittujen ongelmien tunnustaminen on erittäin tärkeää, mutta hyvin tärkeää on myös löytää tehokkaat keinot näiden ongelmien ratkaisemiseen. Julkisen talouden suunnanmuutos on osoittautunut odotettuakin vaikeammaksi ja Suomen velka ylittää jo EU:n salliman rajan. Tiukat talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, jos nyt emme itse saa suuntaa muuttumaan, tulee tähän EU lopulta puuttumaan ja asettamaan tarvittavat kiristykset meiltä enempiä kyselemättä. Siihen tilanteeseen emme varmasti kukaan halua joutua. Suomi ja suomalaiset on aina tunnettu tunnollisina, menestyneinä ja varsinkin taloudestaan hyvin huolta pitävänä kansana, nyt meidän on tunnustettava tosiasiat ja palattava hukatun viisauden lähteelle. On myös tärkeää muistaa, että kukaan ei pysty tulevaisuuttamme yksin rakentamaan, tarvittaviin sopeutustoimiin pitää löytyä yhteinen tahto ja suunta. Yhdessä olemme vahvempia, ajatuksella yhdessä nousemme tai yhdessä kaadumme. 

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on saada lisää ymmärrystä suunnitteilla oleville sopeutustoimille, niin kunta- kuin valtiotasolla. Kukaanhan ei varmasti halua ilkeyttään karsia saavutettuja etuuksia, mutta jos välttämätöntä karsimista ei tehdä nyt hallitusti, on seurauksena mahdollisesti hallitsematon kaaos ja koko nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuskin uhattuna. 

Ajatuksen virta on hyvä lopettaa tällä kertaa vaikka jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin sanoihin ”Suomi on hyvä maa. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa oikea puolustaja on Suomen oma kansa.” Muistetaan kuitenkin puolustaa sitä kaikki yhdessä.