Sote tulee vääjäämättä. Aluevaalit lähestyy. Kunnissa on ollut kova tohina päällä ja erilaisia skenaarioita, prosessikaavioita, suunnitelmia, sopimuksia, työpalavereja lienee ollut useita ja aikaa sekä rahaa on palanut hurja määrä Sote-Sopan selvittämiseksi jo nyt. Työ on kuitenkin vasta alussa ja lisää aikaa ja rahaa tulee palamaan älyttömästi – käytetäänhän se järkevästi sekä pidetään kirkkaana mielessä kenelle näitä palveluita tehdään – Asiakas/Potilas keskiöön!.

Tässä tapahtuu sama kuin kahden tai useamman yrityksen jakaessa vastuunsa ja järjestelmänsä, toimitilansa uusiksi eli edessä on melkoinen carve-out projekti johon kuluu aikaa ja rahaa.

Milloin tämä projekti tuottaa asiakkaalle sitä arvoa jota olemme tavoittelemassa? Mikä on takaisin maksuaika?

Mitataanhan projektia sekä palveluja sitten oikeilla mittareilla ja toimijat on sopimuksin sitoutettu kyseisiin tavoitteisiin sekä jatkuvaan parantamiseen?

Tuleeko hallintomallista tehokas ja kaikki turha byrokratia on poistettu sekä automaatio on viety huippuunsa ja hyviä päätöksiä syntyy nopeasti? Mitataanhan sekä kehitetään jatkuvasti myös itse hallintomallia?

Onko kaikki tietojärjestelmät ja tietoliikenne turvattu, turvallista, helppokäyttöistä, saatavilla ja järjestelmät on integroitu keskenään siten että loppupelissä Asiakas saa todella hyvää ja laadukasta palvelua jatkuvasti?

Onko IT palvelut kustannustehokkaita ja sopimuksin on varmistettu että ne kykenee skaalautumaan automaattisesti ylös ja alaspäin sekä niiden vuosittaiset käyttökustannukset laskee automaation ja tehokkuustavoitteiden myötä joihin toimittajat ovat sitoutuneet?

Nykyiset palvelut eivät saa vaarantua millään tavoin tämän uudistuksen myötä joka myös tarkoittaa että nykyisiä palveluita joudutaan ajamaan samaan aikaan kun uusia kehitetään/testataan. Tämä aiheuttaa toki ylimääräistä työtä ja kuluja. Hyödyt pitää siis olla huomattavat kun uudet järjestelmät otetaan käyttöön. Siirtymäajan pituudesta riippuen joudutaan nykyisiäkin palveluita edelleen kehittämään tai ainakin tukemaan melko pitkään.

Miten hyvin uudet järjestelmät tulee palvelemaan loppuasiakasta entä työntekijöitä – paraneeko käyttökokemus ja mitataanko sitä? 

Onko asiakkaat olleet mukana palvelujen ja hallintomallin suunnittelussa ja testaamisessa?

Onko kaikki palveluiden käyttöskenaariot varmasti huomioitu ja testattu (monilla vanhuksilla kun ei ole älypuhelinta nettipalveluiden käyttämiseksi, saatikka pankkitunnuksia tunnistautumiseen – miten tällaiset skenaariot on otettu huomioon)?

Miten uusi hallintomalli ratkaisee nykyiset ongelmat ja tehostaa prosesseja ettei vaan rakenneta lisää byrokratiaa ja prosesseja jotka entisestään huonontaa asiakkaan saamaa palvelua?

Miten on varmistettu että alueen sisällä olevien palveluiden tiedot on läpinäkyvästi käytössä eri palveluissa ilman turhaa byrokratiaa ja manuaalisia toimia – loppuasiakas saa sujuvaa, laadukasta palvelua kun palvelusta toiseen voi sujuvasti siirtyä saman luukun kautta tarvitsematta tehdä mitään turhia kevätjuhlaliikkeitä kuten nykyään?

Miten on varmistettu että alueet eivät ajadu lock-in tilanteeseen tiettyjen IT-yritysten kanssa jos ne päättävätkin alkaa rahastaa IT-palveluillaan?

Onhan uudet palvelut rakennettu niin että niiden käyttö ei vaadi loppuasiakkaalta järjettömiä investointeja päätelaitteisiin tai yhteyksiin?

Miten on hoidettu loppuasiakas tuki ja koulutukset, entäs työntekijöiden osaaminen ja hyvinvointi?

Onko jatkuvan kehityksen ja parantamisen periaate implementoitu käytäntöön ja palvelujen kehitys- ja toimitusprosessi tehokas ja mittattavissa?

Hurja määrä on avoimia, askarruttavia asioita ja selvää on se että tästä hankkeesta ei saa taas tulla megalomaanista ikuisuusprojektia jossa vaan poltetaan veronmaksajien rahoja ja tietyt IT-yritykset rahastaa alueet kuiviin. Kaikessa tekemisessä on hyvä pitää mielessä kenelle ja miksi tätä tehdään – ASIAKAS KESKIÖSSÄ!