Lisääntynyt sekä raaistunut väkivalta lasten ja nuorten keskuudessa on järkyttänyt viime aikoina yhteiskuntaamme. Uusista kammottavista väkivaltaisista tapahtumista kuulee lähes päivittäin ja se saa miettimään, miksi suunta on lähtenyt alaspäin näin nopeasti.

Tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, mutta sitä ei ole saatu kuriin valtakunnallisesti, eikä myöskään omassa kotikaupungissamme. Koulukiusaamisesta puhutaan jo yleisesti kouluväkivaltana sen raaistumisen vuoksi. Pahoinvointi sekä runsas päihteiden käyttö ovat jo karua arkipäivää nuorten ja jopa lasten keskuudessa.

Mielestäni eräs syy näihin ongelmiin on se, että nykypäivän ihannoitu vapaa kasvatus hämärtää ymmärrystä oikeasta ja väärästä ja omatoimiseksi muuttunut opintojen suorittaminen on monelle hämmentävää ja liian haastavaa synnyttäen koulupudokkaita. Koronasta johtuva eristys ja kotiin jääminen on kärjistänyt näitä ongelmia ja on varmasti yksi syy lisääntyneille käytöshäiriöille ja ahdistukselle, varsinkin jos asiat eivät ole hyvin kotona, missä suurin osa ajasta nyt vietetään.

Pelkkä voivottelu ei johda tuloksiin, se on jo nähty. Nyt jos koskaan on viimeinen aika ryhtyä konkreettisiin toimiin. Mitä ne sitten voisivat olla?

Ennaltaehkäisevä toiminta ja puuttuminen ongelmakohtiin ajoissa on paras vaihtoehto kaikkien kannalta. Sujuva yhteistyö poliisin, sosiaalitoimen, lastensuojelun, kodin ja koulujen kesken sekä saumaton ja nopea tiedonkulku näiden välillä on saatava toimimaan. Myös auktoriteetti kasvattajille ja virkavallalle on palautettava, jotta ongelmatilanteisiin voidaan puuttua tehokkaammin. Kaunis pyyntö ei lopeta tahallista häiriökäyttäytymistä. Joskus lapsia ja nuoria on suojeltava eniten heiltä itseltään.

Kouluväkivaltatapauksissa uhria on suojeltava tehokkaammin ja syyllinen asetettava vastuuseen. Kiusaajat eivät juuri koskaan toimi yksin vaan ryhmissä, joten paras keino pysäyttää heidän toimintansa on hajottaa ryhmä ja siirtää heidät erilleen muihin kouluihin. Rangaistusten tulisi olla tuntuvammat ja konkreettisemmat, jotta väkivaltainen käytös saataisiin kitkettyä pois jo varhaisessa vaiheessa.

Kaupungin tulee mielestäni resursoida ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten nuorisopalveluihin ja perheiden tukemiseen entistä enemmän. Vaikka se maksaakin nyt, siitä saatavat säästöt tulevaisuudessa ovat suuret kaikilla mittareilla. Jos lasten ja nuorten hyvinvointiin ei aleta tosissaan panostaa, kasataan tulevaisuuteen katkeraa ja kallista taakkaa.

Emme saa unohtaa, että suurin osa lapsista ja nuorista on kunnon väkeä ja siitä voimme olla kiitollisia. He kaikki kuitenkin tarvitsevat vielä vanhempien ja yhteiskunnan asettamia rajoja sekä ohjausta kehittyäkseen vastuuntuntoisiksi ja tasapainoisiksi aikuisiksi ja sitähän me kaikki haluamme.

(Keskisuomalainen 16.1.2021)