Kunnille siirtyy työttömien työnhakijoiden neuvonta ja palvelut 1.1.2025 alkaen, jolloin nykyiset TE-palvelut lakkautetaan. Kuntien järjestämänä tehtävät vastaavat pääosin TE-palvelujen tarjoamia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja. Myös kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajenee.Uudistus on merkittävä kunnan tehtävä Soten siirryttyä valtiolle. Uudistuksen tavoitteena on edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Tavoitteena on myös pienentää kuntien pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia, joita ”sakkomaksuiksi” kutsutaan.

Uudistus vaatii järjestämisalueeksi 20000 asukasta. Tämän vuoksi kuntien välinen yhteistyö on nyt välttämätöntä alueellisesti. Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Alue tai alueet keskittyvät suurimpien kaupunkien ympärille, siksi on tärkeää että yhteistyö ja sopiminen alueen kuntien kesken on saumatonta. Vastuukuntamalli voisi toimia runkona parhaiten ja sitä voitaisi täydentää liikkuvalla yksiköllä kuntakeskuksissa. Kuntien pitää pystyä synnyttämään uusia toimenpiteitä. Kunta tulee nähdä elinvoima-alustana. Tämä uudistus on merkittävä ja siksi tähän on nyt paneuduttava pikaisesti ja huolellisesti huomioiden myös hyvinvointialue, jonka tulee olla tärkeä yhteistyökumppani tässäkin uudistuskokonaisuudessa.

Työvoima- ja yrityspalvelut rahoitetaan valtionosuuksilla ja rahoitus tarkistetaan vuosittain.Etuuskulut kompensoidaan valtionosuuksilla ja etuuskulut muuttuvat sekä työttömien määrän että työttömyyden keston mukaan. Mielestäni ei riitä, että työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät henkilöstöineen kunnille. Tavoite ja osaaminen tulee olla tehokkaampaa. Pitää haastaa aikaisempi järjestelmä ja toimintatavat. Työllistyminen tehostuu, kun kunnan työllisyyspalvelut, elinkeinopalvelut ja koulutuspalvelut ovat yhden järjestäjän ns. ”Yhden luukun” vastuulla. Haastankin uudistuksessa vahvasti uusien toimintamallien synnyttämistä yritysmäiseen suuntaan, vaikka toiminta olisikin kuntien omaa toimintaa. Hyvä ja tavoitteellinen työllisyyden hoito ehkäisee syrjäytymistä ja tuo elinvoimaa alueellemme.

Jaana Strandman
Perussuomalaisten Kansanedustaja
Kaakkois-Suomi