Vaalipäivä! Aina yhtä kihelmöivää…

Muutama sana ennen illan jännitysnäytelmää, erityisesti oman puolueen ehdokkaille (saa muutkin lukea). Olen parit vaalit käynyt erinäisissä rooleissa ja erinäisillä menestyksillä ja näissä vaaleissa taustajoukoissa olevana haluaisin muistuttaa yhdestä asiasta.

Tiedän että te ehdokkaat olette painaneet hullun määrän duunia. Tiedän, että olette myös todennäköisesti laittaneet melkoisen määrän omaa rahaanne kampanjointiin. Tiedän, että olette joukkuepelaajia ja ymmärrätte mistä listavaaleissa on kyse. Tiedän myös, että puolueen tuloksesta huolimatta osa teistä tulee tänään pettymään.

On täysin inhimillistä pettyä, jos oma äänimäärä ei ole sitä mitä olisi toivonut. Varsinkin ensikertalaisena on vaikea arvioida omaa äänipotentiaalia ja veikkaus voi mennä pahastikin metsään. Pettyneille yleensä kerrotaan kuinka ”yhteiselle listalle niitä ääniä kerätään” ja ”puolueen menestys se on tärkeintä”. Ja näinhän se on. Listan saama äänimäärä ratkaisee läpimenijöiden lukumäärän ja koko maan läpimenijät ratkaisevat mikä puolue on suurin ja sitä myöden tuleva hallitustunnustelija. Tämä on se iso kuva ja Perussuomalaisen politiikan kannalta tärkein.

Ei pidä kuitenkaan vaali-iltana kokea huonoa omatuntoa, jos pettymys omaan äänimäärään on päällimmäisenä mielessä puolueen hyvästä vaalituloksesta huolimatta ja em. lauseet kuulostavat lähinnä v….lulta. Tässä kuitenkin omat vaatimattomat neuvoni millä ja miten asiaa kannattaa käsitellä nimenomaan omasta näkökulmasta:

1. Politiikka on maratoni, ei sprintti (klisee, tiedän). Kaikki mitä teit näissä vaaleissa rakentaa pohjaa tuleville vaaleille. Se ei ole hukkaan heitettyä. Poliittisen kannatuksen luomisessa yleensä pätee sama sääntö kuin muussa elämässä eli hätäisesti koottu on myös nopeasti menetetty. Ja ne seuraavat vaalit tulevat nopeammin kun uskookaan.

2. Ehdokkaan pää on vaali-iltana todennäköisesti melko sekaisin, monestakin syystä. Silloin ei ole oikea aika tehdä analyysejä tai johtopäätöksiä tulevasta. Silloin pitää ottaa ainakin pari päivää ennen kuin järki alkaa taas juoksemaan ja kyky tehdä rationaalisia analyyseja palautuu.

3. Oli äänimääräsi mitä tahansa, muista että se ei ole vain luku. Jokainen ääni edustaa ihmistä. Ihmistä, joka on tehnyt tietoisen päätöksen antaa sen ainokaisen äänensä juuri sinulle. Kuvittele se määrä ihmisiä, jotka ovat äänensä sinulle antaneet, seisomaan sinun pihaasi. Se on todennäköisesti aika joukko ihmisiä, jotka ovat em. ratkaisun tehneet. Tämän visualisoiminen vetää yleensä aika nöyräksi.

4. Muista kiittää ja olla kiitollinen niistä ihmisistä, jotka ovat sinua matkan varrella tukeneet. Kukaan ei pärjää yksin ja tukiryhmien työ on elintärkeää kenelle vaan. Myös niissä tulevissa vaaleissa.

Tässäpä näitä. Korostan, että nämä ovat omia ajatuksiani ja jokainen tietysti käsittelee asiat omalla tavallaan. Tärkeintä on muistaa, että ei ole häpeä yrittää. Häpeä on, jos ei ikinä edes uskalla yrittää.

Hyvää vaali-iltaa kaikille ja toivottavasti saamme Riikka-nimisen pääministerin!