Sinivihreähallitus valmistelee ensivuoden budjettia, kyyti on kylmää. Budjettiriihi pidetään elokuun loppupuolella. Näyttää siltä, että köyhät ja vähäosaiset saavat kylmän tuulahduksen syksyn saapuessa sinivihreältä porvarihallitukselta.

Työtekoon kannustaminen ja työllisyysaste on varmaan kaikkien puolueiden tavoite. Mutta sitä ei pidä tehdä vähäosaisten kustannuksella, tilastoja ”mulkkaamalla”. Hallitus aikoo tehdä verokevennyksiä kiristämällä ympäristö -ja haittaveroja. Tämä on valtionvarainministerin mielestä sinivihreää verorataisua. Todellisuudessa maksumiehiksi joutuvat kotitaloudet, kun toisella kädellä annetaan, niin toisella viedään. Ympäristöverojen osuus Suomen kokonaisverokertymästä on 7 prosenttia ja se nousee. Kotitaloudet maksavat ympäristöveroista lähes puolet eli yli 3 miljardia. Tästä energiaverot ovat noin 1,6 miljardia ja liikenneverot 1,3 miljardia. Suurin osa ympäristöveroista on siis sähkön ja polttoaineiden energiaveroja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sähköyhtiöt joutuvat korottamaan niin sähkönsiirto kuin energiamaksuja. Näin verot ovat siis tasaveroja, jotka koskettavat koko väestöä. Öljyllä tai sähköllä rakennustaan lämmittävä vanhus saa jyrsiä kynsiä, kun ei ole vara takuueläkkeellä ostaa edes puurolautasta.

Tuloveron keventämisestä hyötyy parempiosaiset, koska valtionveroa aletaan periä vasta noin 16.000-17.000 euron suuruisesta vuositulosta. Näin verokevennys ei koske suurinta osaa eläkeläisiä, eikä vähäosaisia. Sinivihreä hallitus on myös ilmoittanut, ettei julkisenpuolen lomarahaleikkauksia ja indeksijäädytyksiä peruta. Sosiaalietuuksien varassa eläviä voidaan ehkä muistaa kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamisella. Perustulovähennys taas vaikuttaa efektiiviseen veroasteeseen, jolloin kunnat vaativat kompensoimaan kunnallisverotuksen kevennykset.

Mutta kuten tiedämme, että muun muassa kikyn vaikutusten kompensointia kunnille ei koskaan tehty. Kunnat jätettiin sinivihreänhallituksen toimesta omilleen. Ainoa mitä tämä hallitus teki, oli kiinteistöveron alarajan nostaminen, ei siis yhtään mitään. Rovaniemellähän kaupunginjohtaja esitti veronkorotusta juuri edellä mainittujen syiden vuoksi. Rovaniemelle kikyn vaikutus oli negatiivinen 2-3 miljoonaa euroa, isommissa kaupungeissa vielä enemmän.