Voidaanko ilmastonmuutoksen torjuntaa ja talouskasvua yhdistää? Onko valittava jompikumpi? Voidaanko tehdä järkeviä ilmastotoimia toimia? Uhrataanko kaikki ilmastonmuutoksen alttarilla? Pelastaako 5,5 miljoonan asukkaan pohjoinen kansakunta maapallon? 

Ylivieskan kaupunki liittyi Hinku – verkostoon vuonna 2020. Liittymisen yhteydessä kaupunki aikoi erityisesti panostaa liikenteen teemoihin ilmastotyössä. Hinku – kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan (mielenkiintoinen ilmaisu) 80% päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tähän pyritään muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä sekä energiatehokkuutta parantamalla.

Minusta talouden kasvua voidaan yhdistää ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ylivieskan kaupungin pitää edistää alueelle biokaasun tuotanto- ja jakeluverkoston syntymistä. Tavoitteeksi voidaan ottaa vaikkapa joka toisen auton muuttaminen biopolttoaineella kulkevaksi. Se toinen voi olla sitten vähäkulutuksellinen bensa tai diesel. Mahtuupa joukkoon muutamia etanolilla kulkevia ja akkuautojakin. Tämän lisäksi (se vähäinen) nykyinen julkinen liikenne muutetaan biokaasulla toimivaksi. Alueella tuotettu ja kulutettu biokaasu vähentää liikenteen päästöjä, työllistää ja jättää rahaa pyörimään alueelle. Biokaasun käyttö polttoaineena kärsii tällä hetkellä muna – kana – ongelmasta; ei ole kysyntää, kun ei ole tarjontaa, eikä ole tarjontaa, kun ei ole kysyntää. Tässä kaupunki voi toimia edistäjänä ja saada itselleen lisää veroeuroja. 

Esimerkiksi Ylivieskan, Nivalan, Kalajoen, Haapajärven, Alavieskan ja Sievin omistama Vesikolmio Oy on ryhtymässä biokaasun tuotantoon (Kalajokilaakson uutinen 30.3.2021). Vestia olisi myös looginen (yhtiö)kumppani asian eteenpäin viemiseksi. Tutkimus- ja tuotekehityksessä olisi Centrialla ja Jedulla luonteva rooli. Tässä on mahdollisuus myös alueemme maatiloille. Vuorenmaan maatila Haapavedellä tuottaa jo nyt 1900 megawattitunnin edestä biokaasua vuodessa. Maatilan lisäksi muun muassa Valion maitoauto käyttää tilan tuottamaa biokaasua polttoaineena. Tuotetulla biokaasumäärällä yksin maitoauto kulkisi vuodessa yli 350 000 kilometriä (Kalevan uutinen 10.3.2021).

Suomi on vihreän kullan maa. Metsiemme tehokas hyödyntäminen on järkevää taloudellisesti ja ilmastollisestikin. Metsä kasvaa kirveellä. Kasvava metsä sitoo hiiltä. Hyvin kasvanut metsä tuottaa raaka-ainetta metsä- ja sahateollisuudelle ja tuloja metsänomistajille (alueelle ja alueen ulkopuolelle). Puurakentamisen suosion kasvaminen on mielestäni hyvä asia. Puu on rakennusmateriaalina puhdas ja puhtaasti kotimainen. Ylivieskan kaupungin tulee mahdollisuuksien mukaan suosia puurakentamista. Kasarmialue voisi tässä toimia näyteikkunana. Centria puualan koulutuksen ja Jedu rakennusalan koulutuksen kanssa ovat luontevat yhteistyökumppanit. Tiilerin tiiltä ja Pohjanmaan puuta? 

Biokaasun tukena ja lisänä puuhakkeen käyttöä tulee alueella suosia. Haketta saadaan metsistä harvennus- ja päätehakkuiden yhteydessä. Kaikki metsästä hakattava puuaines ei mene metsä- ja sahateollisuuden käyttöön. Kaikesta hakattavasta puusta ei ole kuiduksi tai sahapuuksi. On ihan luontevaa käyttää tätä muuten metsään mädäntymään jäävää ainesta energian lähteeksi. Isommissa yksiköissä, kuten kaukolämmön tuotantolaitoksissa, savukaasut pystytään puhdistamaan tehokkaammin. Puuhake ja puupelletti ovat varteenotettavia vaihtoehtoja korvaamaan öljylämmitys. Puukaasun käyttö liikenteen tai sähköntuotannon polttoaineena on mahdollisuus. Kotimaista, läheltä tuotettua raaka-ainetta, jonka tuotantoketju työllistää alueella ja jättää euroja pyörimään alueelle.

Turve on uusiutuva luonnonvara. Turpeessa on Suomella todellinen energiavaranto! Turpeen ja puun polton kieltämisen sijasta kehitetään savukaasujen puhdistamisen tekniikkaa (jota voidaan myös myydä ulkomaille). Ei kalliille akkuautoille, ei harvinaisten maametallien räjähdysmäisesti lisääntyneelle käytölle. Ei kipeälle kepille. Kyllä popsittavalle porkkanalle!

Tässä on tärkeä edunvalvontatehtävä myös alueemme kansanedustajille. Heidän pitää huolehtia, että panostus uusiutuviin, kotimaisiin energioihin on mahdollistettu verotuksellisesti valtion toimesta. Verotus toimii kannustimena siirtymässä. On enemmän kuin toivottavaa saada valtiolta tukea tutkimukseen ja tuotekehitykseen tälle alalle ja tälle alueelle. 

Kesällä ilmanvaihto- ja ilmastointikoneet kuluttavat paljon sähköä. Ilmalämpöpumput kuluttavat sähköä kesät ja talvet. Kesällä ilmastointi ja viilennys ovat tärkeäitä esimerkiksi terveyskeskuksessa ja vanhusten asumisyksiköissä. Sopiva työskentelylämpötila lisää työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia kouluissa ja virastoissa. Tätä energiantarvetta voidaan täydentää aurinkopaneeleita hyödyntämällä. Kaupanala tekee jo tätä. Kaupungilla on paljon rakennuksia, joiden katoille voidaan paneeleita sijoittaa tuottamaan sähköä. Tulevaisuudessa ilmeisesti myös rakennusten seiniin. Tämmöisen investoinnin takaisinmaksuaika alkaa olemaan noin kymmenessä vuodessa. Myös paikallista yritystoimintaa on jo olemassa tälläkin alalla ja “paikallinen” sähköyhtiökin on aktiivinen.

Energiankäyttöä tulee seurata teollisen internetin (iot) tuomilla keinoilla ja ratkaisuilla. Sähkönkulutusta voidaan vähentää tuomalla eri kohteisiin/rakennuksiin näkösälle sähkönkäyttö reaaliajassa. Tämä kannustaa ihmisiä muuttamaan toimintaansa vähemmän sähköä kuluttavaan suuntaan niin sanotusti pehmein keinoin. Kulutuksen rinnalle voidaan tuoda tietoa aurinkopaneeleiden tuottamasta energiamäärästä.

Esimerkiksi jäteautot muutetaan käyttämään biokaasua. Jäteastioihin laitetaan (iot) anturit, jotka ilmoittavat astian alkavan täyttyä. Anturit ilmoittavat myös, kun astia on täysi ja tarvitsee pikaisen tyhjennyksen. Näin roska-astioista saatujen tietojen perusteella tietokone voi optimoida roska-autoille tyhjennysreitit. Historiatietoja hyödyntämällä roska-astian täyttyminen eri ajankohtina voidaan ennakoida. Tämä vähentää “turhaa” ajamista astioille, jotka eivät vielä välttämättä tarvitse tyhjennystä. Tämä vähentää myös roska-astioiden ylitäyttymistä. Roska-astioista voidaan tuottaa tiedolla johtamisen tueksi dataa, paljonko mistäkin toimipisteestä syntyy roskaa. Tämän perusteella voidaan miettiä, miten asiaan voitaisiin vaikuttaa ja vähentää roskan syntymistä. Tätä on digitalisaatio.