Aleksis Tsipras on heittänyt märän rätin Euroopan pankkien, euron, velkajärjestelyn ja erityisesti Saksan kasvoille.

Zorbas jatkuu ja uutta lainaa etsitään – mikäli joku haluaa sen antaa. Saksalaisia pisteltiin ja ärsytettiin vaatimalla siltä korvauksia II maailmansodasta.

Kreikka pani nyt ranttaliksi. Se ei maksa velkojaan.

Kuten Nordea pankin pääekonomi Jan von Gerich totesi Suomen Kreikka-lainat ovat nyt sen paperin arvoisia, johon ne on kirjoitettu   (http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/suomen-kreikka-lainat-jo-lahes-arvottomia/?doing_wp_cron=1423460747.9043030738830566406250).

Meille suomalaisille se merkitsee sitä, että me menetämme takuudet, velan ja korot. Gerichin arvio Kreikka-seikkailusta on 2,5 miljardia.

**

Miten tätä voisi selventää?

Suomalaiset – eli sinä ja minä maksamme tästä poliitikkojemme periaatteettomuudesta ja asiantuntemattomuudesta yhteensä kaksi ja puoli kilometriä 100 euron seteleitä.

Laskelma on helppo: 100 euron setelin kaliperi eli paksuus on 0,10 mm. Jos niitä siis pakkaa nippuun aivan ilmatiiviisti , menee 1 millimetriin 1000 euroa ja 1 metriin miljoona euroa. 2,5 miljardia euroa on siis 2,5 kilometriä sellaista setelijonoa.

Raha ei mene tavallisille kreikkalaisille vaan se menee kansanomaisesti sanottuna mörön takapuoleen ts. kansainvälisille koronkiskureille ja pankeille.

**

Paljonko se on sitten rahassa ja tavarassa?

Se on 23 lastensairaalan verran. Me saisimme lähes jokaiseen maakuntaan ja taajamaan yhden täydellisesti varustetun sairaalan omia lapsiamme varten.

Nyt me saamme tuskin yhtä koko maahan: on järjestettävä keräystä ja lippaita on täytettävä – räppäreiden on laulettava ja kansan on avattava lompakkonsa.

**

Mikseivät meidän poliitikkomme sitten sääli meitä ja anna meille tätä rahaa kansainvälisten pankkien sijasta? Miksei meitä armahdeta? Emmekö me ole sen arvoisia?

Emme nähtävästi ole. Me velkaannumme ja me maksamme.

Meidän kansanvallan tahdon vastainen hallituksemme on velkaantunut tällä vaalikaudella 50 miljardia euroa. Se merkitsee, että me joudumme tahkoamaan 50 kilometrin mittaisen pötkön satasia ulkomaille.

Miten sitä voisi havainnollistaa? Ehkä näin: jokainen meistä – aina vauvasta vaariin on velkaa yhden henkilöauton verran.

Ajatelkaa, jos Suomi olisi kansainvälinen yritys, joka olisi 4 vuodessa velkaantunut 50 miljardia euroa? Johtajia olisi vaihdettu ainakin 4 kertaa ja epäonnistujat olisivat saaneet potkut jo monta kertaa – ilman mahdollisuutta päästä töihin uudestaan.

**

Nyt on toisin. Nyt nämä ”velkapetterit” tulevat hamuamaan valtakirjaa uudelleen kansalta.

Kaikesta huolimatta he kuitenkin tulevat uudelleen…saunanraikkaina, freeseinä, voitonvarmoina ja pöyhkeinä. He tulevat risteilyiltä, konferenseistä ja teemaviikoilta – he ovat valmiina hakemaan uutta valtuutusta velantekoon.

Naamat maireina ja valmiina pyytämään sinun takaustasi…tulevaksi 4 vuodeksi.

Arto Luukkanen

Järvenpää

ps. huomasitteko: kepu on tehnyt vaha-Sipilän jossa on sisällä ”puhe-ropotti”. On kuulema nyt rikki…vaha suli mikkiin. Toivomme hartaasti, että vaha-Sipilä tulee kuntoon)))