Turvapaikanhakijakriisin akuutein vaihe alkoi kärjistymään puolitoista vuotta sitten.

Suomi on toteuttanut koko joukon turvapaikkapoliittisia toimenpiteitä kansallisesti ja tämä työ jatkuu yhä. Migri on käsitellyt nyt suurimman osan hakemuksista ja tehnyt myönteisiä ensimmäisiä turvapaikkaratkaisuja 27 %. Valitusprosessit hallinto-oikeudessa on pystytty lyhentämään tilapäisesti jopa alle neljän kuukauden. Paluujärjestelyiden toimivuus joutuu lähiaikoina koetukselle, kun lopullisen kielteisen päätöksen saaneita tulee ulos valitusprosessista vauhdilla.

Tätä taustaa vasten hallitus julkisti toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan ennen joulua. Lisäksi maahanmuuton ministerityöryhmän käsittelyssä on vielä laajempi ja yksityiskohtaisempi toimintaohjelma. Toimet tähtäävät siihen, että laittomalle maassa oleskelulle ei muodostu jalansijaa, vaan lopullisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saadaan ohjattua pois maasta.

Suomi tuskin on laittoman maassaoleskelun suosikkimaa eurooppalaisittain. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että muut Euroopan maat painivat saman haasteen edessä. Tilanne muualla voi heijastua nopeasti tänne.

Polttopisteessä on Saksan tilanne. Saksaan saapui ylivoimaisesti suurin määrä turvapaikanhakijoita ja maa muodostui eräänlaiseksi turvapaikanhakijoiden säiliöksi. Vuonna 2015 tulleet saatiin rekisteröityä varsinaiseen turvapaikkaprosessiiin vasta viime syksynä ja sen jälkeen päästiin rekisteröimään myöhemmin tulleita.

Tilastoja tarkastellessa vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että Saksaan on jäänyt myös paljon rekisteröimättömiä. Lisäksi on selvää, että kielteisen päätöksen saaneita laittomasti maahan jääviä tulee olemaan merkittäviä määriä.

Mikäli tilanne ei pysy jatkossa hallinnassa, riskinä voi olla kielteisen päätöksen saaneiden ja vielä rekisteröimättömien turvapaikanhakijoiden liikehdintä Euroopan sisällä.

Rekisteröinnin perusteella määritellään maa joka vastaa kunkin hakijan turvapaikkaprosessista. Parhaimmillaan riskit eivät realisoidu laajemmin, varuillaan on kuitenkin oltava. Pahimmillaan jälkipyykkinä voisi olla pyöröovi-ilmiö, jossa maat joutuisivat keskinäiseen Dublin – palautuskierteeseen. Suomenkin vastaanottojärjestelmästä kadonneita on nyt noin 4000, joista suuri osa on ilmeisimmin poistunut maasta, osa ohjautunee takaisin Dublin-palautuksina.

Tanskan ja Ruotsin sisärajatarkastukset ovat toistaiseksi hillinneet liikehdintää Pohjoismaihin. Sisärajatarkastukset, samoin kuin rajoilla tehtävä tehostettu ulkomaalaisvalvonta, eivät sinänsä estä itse turvapaikkaprosessin vireillesaattamista, kuitenkin varsinkin ketjutettuna ne rajoittavat tehokkaasti läpivirtausta ja lisäävät kontrollia. Määräaikaiset rajatarkastukset ovat seuraavan kerran katkolla helmikuussa.

Huomio kiinnittyy EU säädöskokoelmaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Ensimmäisessä komission paketissa ovat Dublin menettelyn, Eurodac-rekisterin ja turvapaikkavirasto EASOn uudistukset. Toisessa ovat ehdotukset määritelmä- ja menettelyasetukseksi, asetus uudelleensijoittamisesta sekä vastaanottodirektiivi. Lisäksi valmisteilla on muun muassa ”älykkäät rajat”-hanke sekä toimia rajavalvontaviranomaisen Frontexin tehostamiseksi.

Varsin kokonaisvaltaisen paketin yksi keskeisimmistä tavoitteista on rajoittaa kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden liikehdintää jäsenvaltiosta toiseen.

Ainakin pääpiirteittäin esitykset ovat oikeansuuntaisia ja Suomen kannalta relevantteja jotta järjestelmä ei olisi omiaan aiheuttamaan enää lisää sekamelskaa ja kielteisen saaneiden kiertokulkua Euroopassa. Laajamittaisen maahantulon hallitsemiseksi ja tulevaisuuden muuttoliikepaineiden hillitsemiseksi ehdotetut toimet ovat tarpeen, joskin eivät itsessään riittäviä. Ulkorajojen tilanteen tai poliittisten voimasuhteiden muutokset voivat myllertää koko järjestelmän kertakaikkisesti.

Vielä on kuitenkin auki, saadaanko ehdotetut uudistukset vietyä läpi edes jotensakin järkevässä muodossa ja riittävän ripeässä aikataulussa vastaamaan esiinnouseviin haasteisiin. 

—

(Kirjoitus julkaistu alunperin Uudessa Suomessa, 16.1.2017)