Kaikissa Keski-Suomen kunnissa väestö on vaarassa vähentyä vuoteen 2050 mennessä siitä huolimatta, että Suomessa syntyvyys on onneksemme kääntynyt jo nousuun.

On väärä päätös reagoida tähän palveluita keskittämällä ja kyläkouluja lakkauttamalla. Keskittäminen ja suuret koulut eivät ole lapsien ja perheiden etu. Jos palvelut ja kyläkoulut lähtevät, niin lapsiperheet eivät halua muuttaa maalle, mikä pahentaa negatiivista kierrettä ennestään.

Kehitykseen voi vaikuttaa poliittisin keinoin. Pienten kuntien tulisi tavoitella yrittäjäystävällisyyttä: sopivia tontteja ja liiketiloja sekä vähäinen byrokratia. Veropolitiikalla olisi hyvä houkutella investointeja ja yrittäjiä, jotka luovat työpaikkoja.

Hyvä saavutettavuus, valtatiet, kylätiet ja junayhteydet on pidettävä kunnossa ja lentoliikenne on turvattava. Tietoliikenneyhteyksien on oltava toimivat, jotta syrjäseuduilta käsin voidaan tehdä etätöitä.

Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa lapsiperheystävällisillä päätöksillä. Keski-Suomen tulisi olla Suomen perhemyönteisin maakunta sekä edullisin ja turvallisin alue asua ja perustaa perhe. Kunnissa on laitettava talouspäätöksissä lapset ja perheiden palvelut etusijalle. Hyvä esimerkki on Toivakan muksuraha: siellä alle kaksivuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää 500 euroa kuukaudessa.

Edulliset omakotitalotontit turvallisilla alueilla houkuttelevat perheitä. Muuttajat, jotka ostavat oman talon ja maksavat asuntolainaa ovat pääsääntöisesti työssäkäyviä veroja maksavia ja pitkään alueella viihtyviä asukkaita, jollaisiin kuntien kannattaa panostaa.

Tutkimuksen mukaan monet kaupunkilaiset haluaisivat muuttaa maalle. Tahtotila löytyy, nyt sen esteet on poistettava. Siksi Suomen sisäistä maakuntiin ja kyliin suuntautuvaa muuttoliikettä tulisi helpottaa ja kehittää kannustimia sen edistämiseen. Hallitukselta oli tärkeä päätös osoittaa vuoden 2027 budjettiin kyläyhteisöjen varautumiseen (kylävaraan) miljoona euroa ja kyläkauppatukeen 200 000 euroa. Myös kaikki mahdollinen EU-rahoitus maaseutujen elinvoiman hyväksi tulee hyödyntää täysimääräisesti ja vaikuttaa aktiivisesti EU:n seuraavan rahoituskehyksen linjauksiin.