Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä alueidenkäyttölain uudistus, jossa lakiin lisätään viimein myös äärimmäisen tärkeä kansallinen minimisuojaetäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Jätin sitä koskien toimenpidealoitteen jo syksyllä 2024 ja nyt asia etenee.

Meidän on hyvä muistaa mistä tuulivoimarakentaminen lähti laukalle: vuonna 2011 voimaan tulleista syöttötariffeista eli valtion yritystuista tuulivoimaloille. Jostain syystä saatiin päähän, että Suomen täytyy päästä eroon fossiilisesta energiasta, ja hyvä syy tähän saatiin ilmastouskonnosta.

Tuen myöntäminen uusille voimaloille lakkautettiin 2017, mutta koska sitoumukset oli tehty pitkälle tulevaisuuteen, niiden taloudelliset seuraukset rasittavat suomalaisia veronmaksajia edelleen. Tähän mennessä hintalapulle on kertynyt jo noin kaksi miljardia euroa. Sen piirissä on edelleen 89 tuulivoimalaitosta sekä kolme biokaasuvoimalaitosta. Vuosina 2026–2030 tämä älyttömyys tulee maksamaan vielä arviolta noin 400-600 miljoonaa euroa lisää.

Yksi tämän haitallisen päätöksen puuhamiehistä oli silloinen elinkeinoministeri ja nykyinen Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk). Hän ei ainoastaan myötävaikuttanut tuulivoimatukien miljardikustannusten kasaantumiseen suomalaisten päälle. Lisäksi hänen tuleva vävynsä, Taamir Fareed, joka työskenteli tuolloin tuulivoiman konsultointiin erikoistuneessa yhtiössä, osallistui vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun asiantuntijana. Pekkarisen tytär puolestaan oli mukana sekä Fareedin konsultointiyhtiössä että myöhemmin toisessa tuulivoima-alaan kytkeytyvässä yrityksessä.

Muutamaa vuotta syöttötariffien voimaantulon jälkeen julkisuudessa kerrottiin Fareediin kytkeytyneen yhtiön maksaneen hänen omistamalleen yhtiölle noin 50 000 euroa osinkoja. Fareedin mukaan yhtiön liiketoiminta oli riippuvainen syöttötariffijärjestelmästä. Bolemiikin lopputulemaksi kuitenkin jäi, ettei ollut virallista näyttöä siitä, että Pekkarinen olisi toiminut esteellisesti tai suosinut lähipiiriään.

Tällä hetkellä Keski-Suomessa on meneillään 35 tuulivoimahanketta. Vain kolmessa maakunnassa niitä on enemmän kuin Keski-Suomessa. Tuulivoima on epävarma ja sääriippuvainen energiamuoto, jota ei Suomeen tarvita enää yhtään lisää. Tuulivoiman suuri osuus sähköntuotannosta on syy sille, miksi sähkön hinta vaihtelee Suomessa enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Satojen metrien korkuisten tuulivoimaloiden ääni häiritsee asukkaita, alentaa kiinteistöjen arvoa, aiheuttaa huolia terveysvaikutuksista ja vaatii laajoja hakkuita, joista kärsivät luonnon monimuotoisuus ja eläimet.

Suomalaiset ansaitsevat vakaata sähköntuotantoa. Eivät ilmastokiihkoista vihreää energiaa. Turve, puu ja fossiiliset raaka-aineet on pidettävä keinovalikoimassa. Huoltovarmuudesta ei tule tinkiä.