Tekoälyn ja automaation suurin lupaus on viedä ihminen tähtiin.

Ihmiskunnan historia on ollut jatkuvaa kamppailua rajojen ylittämisestä. Olemme ylittäneet valtameret, valloittaneet mantereet ja kartoittaneet syvimmät merenpohjan kolkat.

Nyt edessämme häämöttää seuraava suuri raja, joka on avaruus.

Mutta tällä kertaa emme mene sinne yksin. Vierellämme kulkevat koneet. Älykkäät, väsymättömät ja yhä itsenäisemmät robotit sekä tekoälyjärjestelmät, jotka muuttavat paitsi teollisuuden ja tieteen, myös koko ihmiskunnan tulevaisuuden.

Tämä murros ei tapahdu jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa. Se tapahtuu nyt Suomessa ja Kainuussa, joilla on paikkansa tässä historiallisessa siirtymässä.

Pohditaan ensin historiaa ja maantietoa.

Robotiikan historia on kertomus ihmisen loputtomasta halusta jäljitellä elämää ja automatisoida työtä. Jo antiikin Kreikassa tätä kokeiltiin monimutkaisin mekaanisin laittein.

Teollinen vallankumous 1800-luvulla muutti koneiden roolin ja niistä tuli tuotannon vetureita, jolloin tehokkuus ja massatuotanto nousi keskiöön. Kulttuurillisesti ajattelu muuttui, että tulevaisuudessa koneet tekisivät raskaimmat ja vaarallisimmat työt.

Todellinen käänne tapahtui 1900-luvulla, jolloin moderni ohjelmoitava kone syntyi. Tietokoneiden vallankumous oli alkanut. Termi “Robotti” syntyi ja tapamme käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia muuttui pysyvästi. Ajatus koneesta, joka suorittaa ihmisen työt ja jäljittelee sen liikkumista, oli askel teollisuusrobotiikkaan.

Teollisuusrobottiikan kasvu on ollut räjähdysmäistä. Vuonna 1973 maailmassa oli n. 3 000 teollisuusrobottia ja vuoteen 2023 mennessä niitä oli yli 3,4 miljoonaa kappaletta.

Tänään olemme siirtyneet yhteistyörobotiikan aikakaudelle, jossa kollaboratiiviset robotit työskentelevät ihmisen rinnalla ilman turva-aitoja. Tekoälypohjainen adaptiivinen ohjaus, 5G-yhteydet ja autonomiset mobiilirobotit muodostavat uuden tuotantofilosofian ytimen.

Jyrki Kosolan Koneiden sota kuvaa tätä siirtymää osuvasti: autonomiset järjestelmät eivät enää ole pelkästään teollisuuden apuvälineitä vaan itsenäisiä toimijoita, jotka kykenevät oppimaan, sopeutumaan ja toimimaan olosuhteissa, joihin ihminen ei kykene tai joihin häntä ei tulisi laittaa.

Tämä logiikka pätee yhtä hyvin kaivosrobottiin Kainuussa, kuin drooniparveen taisteluympäristössä.

Matti Purasen Älysota muistuttaa, että teknologinen etumatka kertautuu: se, joka omaksuu autonomiset järjestelmät ensin, saa kilpailuedun, jota on myöhemmin lähes mahdoton kuroa kiinni.

Kainuun potentiaali tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisessä on merkittävästi alikäytetty ja tämä on sekä haaste että valtava mahdollisuus.

Kainuun ilmasto ja harva asutus ovat robottisovellusten kehittämisen kannalta etu, ei haitta. Ääriolosuhteissa toimivien robottien testaus, drooniliikenteen kehittäminen harvaanasutuilla alueilla ja autonomisten ajoneuvojen pilotointi.

Tim Marshallin The Power of Geography muistuttaa, että maantiede on kohtalo mutta teknologia voi muuttaa kohtalon.

Kaikki nämä sovellukset vaativat ympäristöä, jota Kainuu tarjoaa runsaasti niin teollisessa, kuin arkisessa muodossa.

Robotiikan peruslupaus on vapauttaa ihmiset likaisista, ikävystyttävistä, vaarallisista ja raskaista töistä. Tämä ei johda massatyöttömyyteen, vaan uudenlaiseen adaptoitumiseen ihmisen, tekoälyn ja koneiden välillä.

Suomen robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Latokartano on todennut: robotiikkaan investoiminen ei vähennä työpaikkoja, vaan mahdollistaa niiden säilymisen ja jopa lisääntymisen.

Etlan, MIT:n ja Laboren yhteistutkimus vahvistaa tämän ja uudet teknologiat johtivat työllisyyden kasvuun. Ihmisen työ muuttaa vain muotoaan.

Avaruuden valloitus voi alkaa toden teolla.

Asteroidimineralogia ja Kuun resurssien hyödyntäminen ovat seuraava looginen askel kaivostoiminnasta avaruudessa. Kaikki avaruusjärjestöt tähtäävät pysyvän tukikohdan luomiseen ja robotit valmistelevat tämän tien.

Avaruuden valloitus alkaa kuitenkin maan päällä. Se alkaa kouluissa, joissa lapset oppivat koodaamaan robotiikkaa. Se alkaa tehtaissa, joissa autonomiset järjestelmät vapauttavat ihmiset luovaan ongelmanratkaisuun. Se alkaa kaivoksissa, joissa robotit louhivat maapallolta ne mineraalit.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat historiallisesti olleet tiedon portinvartijoita. Paikka, joissa tieto siirretään asiantuntijoilta opiskelijoille. Tämäkin tulee muuttamaan muotoaan ja Kainuussa on kriittistä tunnistaa tämä. Olen varma, että näin onkin jo tehty.

Nyt meillä on ensimmäistä kertaa historiassa teknologiset välineet, joilla avaruuden valloitus on realistinen, eikä tieteiskirjallisuuden haave. Robotit menevät ensin Kuuhun ja Marsiin.

Ihmiset seuraavat perässä, kun robotit ovat ensin rakentaneet tukikohdat, testanneet elämisen edellytykset ja louhimeet ensimmäiset resurssit.

Suomi ja Kainuu voivat olla tässä historiallisessa projektissa mukana.

Se vaatii rohkeutta investoida, tahtoa rakentaa uutta osaamista ja viisautta hyödyntää olemassa olevia vahvuuksia.

Avaruuden valloitus ei ala avaruudesta. Se alkaa täältä pohjoisesta, koneiden, koodin ja kainuulaisen hengen yhdistelmänä.