Monta uutista tarvitaan yhden ihmisen maineen murskaamiseen?
Loppuvuonna 2025 suomalainen media tarttui innokkaasti uutiseen Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen välikohtauksesta Brysselin lentokentällä. Muutamassa päivässä yksittäisestä tapahtumasta syntyi mediakohu, joka kasvoi valtavaksi erityisesti iltapäivälehdissä.
Kun uutisointia tarkastellaan jälkikäteen, määrät ovat hämmästyttäviä:
• Iltalehti: noin 25–40 uutista
• Ilta-Sanomat: noin 20–35 uutista
• muut suuret mediat YLE, MTV Uutiset, HS, STT pohjaiset maakuntalehdet useita lisää
Yhteensä arviolta 90–170 uutista samasta tapauksesta.
Ja mitä näissä uutisissa vihjailtiin?
Päihtymystä.
Epäasiallista käytöstä.
Aiheettomasta työmatkasta
Seuralaisesta
Sitä pitäisikö hänen erota tehtävästään.
Esimerkiksi uutisissa kirjoitettiin:
”Iltalehden tietojen mukaan kokoomuksessa katsotaan, että Lehtosella ei käytännössä ole mahdollisuuksia jatkaa tehtävässään ja toivotaan, että hän ymmärtäisi itse erota.”
Samalla julkaistiin jopa lukijakuva ravintolasta, jossa pöydällä oli viinilasi – vihjailun vahvistamiseksi.
Mutta samaan aikaan jutussa Kelan hallituksen puheenjohtaja Kiukas totesi myös:
”Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että tässä olisi alkoholinkäytöstä kysymys millään lailla.”
Silti spekulaatiot jatkuivat päivästä toiseen. Ja nyt tiedämme miksi tämä on niin järkyttävää.
Koska kuten torstaina uutisoitiin:
Lehtonen oli saanut vakavan sairauskohtauksen ja olisi voinut jopa kuolla ilman hoitoa.
Toisin sanoen:
samaan aikaan kun ihminen oli hengenvaarallisessa tilanteessa, media spekuloi päihtymyksellä ja asiattomalla työmatkalla.
Valitettavasti tämä ei ole poikkeus.
Tämä on iltapäivälehtien tuttu toimintamalli erityisesti poliittisia toimijoita ja luottamushenkilöitä kohtaan:
syntyy epäselvä tapahtuma
vihjataan skandaaliin
julkaistaan kymmeniä jatkojuttuja
luodaan poliittinen paine
puhutaan erottamisesta
Joskus faktoja löytyy. Suurimmalta osalta ei, mutta lukijat johdatettu valheellisen mielikuvan pauloihin ja maine on pilattu.
Ja ennen kuin totuus selviää vahinko on jo tapahtunut.
Lehtonen ei ole ensimmäinen ihminen, joka joutuu mediakoneiston rattaisiin. Eikä valitettavasti viimeinen. Monet Perussuomalaiset on joutuneet samaan myllyyn. Itsekin useasti.
Mutta tässä Lehtosen tapauksessa jää yksi kysymys jää ilmaan:
Missä on vastuu?
IJos suomalaisella medialla on vielä jäljellä ammattiylpeyttä, iltapäivälehtien pitäisi pyytää anteeksi.
Avoimesti.
Ja jos Suomen Journalistiliitto todella haluaa parantaa journalismin uskottavuutta, sen pitäisi tutkia tämä tapaus kunnolla.
Koska en usko JSN olevan riittävä toimielin kyseisen vääristelyuutisoinnin katkaisemiseksi, tulisi lakia muuttaa siten, että media joutuisi näissä räikeissä tapauksissa aidosti vastuuseen, eikä vain leikisti. Koska jos kymmenet uutiset voivat perustua vihjailuun ilman faktoja, kyse ei ole enää journalismista. Se on maineen murskaamista otsikko kerrallaan.
Tekstin aiheet:
Osallistu keskusteluun!
0 kommenttia