Bysantin yli tuhat vuotinen valtakunta koki ajanjaksollaan tapahtumia, joita on hyvä tarkastella tänäkin päivänä. Ensin vähän maantietoa ja historiaa.

Bysantin valtakunta, tunnettu myös nimellä Itä-Rooman valtakunta hallitsi Balkania, Anatoliaa, osia Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä. Hallitsevat alueet laajenivat ja supistuivat aikojen kuluessa merkittävästi.

Pääkaupunkina toimi Konstantinopoli, joka sijaitsi keskeisellä paikalla Bosporinsalmessa jakaen silloisen Aasian, Euroopan, mustanmeren ja Välimeren.

Rooman länsiosan hajottua, jonka syyksi on arvioitu barbaarien kansanvaelluksia, sisäisten rakenteiden heikentymistä ja talouden taantumaa. Ongelmat kasautuivat ja johtivat Rooman tuhoon ja Bysantti syntyi itäosien säilyessä. Tätä tuki myös kahden keisarin hallintajärjestelmä.

Bysantissa toimi roomalainen hallintojärjestelmä, joka muokkautui ajan vaatimusten mukaan ja sen ydin oli huippuun viety virkajärjestelmä, jota olemme tottuneet nimittämään byrokratiaksi.

Bysanttilainen kulttuuri oli ainutlaatuinen yhdistelmä Kreikkaa, Roomaa ja kristillisyyttä. Kreikan kieli on suoraan yhteydessä antiikin sivistysperintöön, roomalainen identiteetti taasen politiikkaan, lakiin ja traditioon sovellettuna kristillistä uskoa, joka kehittyi kirkoksi.

Näiden kolmen traditio oli Bysantin suurin innovaatio ja kulttuurinen saavutus.

Rakenteiden uudistaminen vuosisatojen vallitessa nosti ja laski keisarin suosiota. Erityisesti veronkanto, korruption kitkeminen ja etuoikeuksien purkamiset vaikuttivat kansanjoukkoihin. Tämä ei ole muuttunut nykyhetkenäkään.

Ilmasto ja taudit kitisyttivät myös valtakunnan rakenteita. Tulivuoren purkaus vuonna 536 todennäköisesti päätti 1700 vuotta kestäneen lämpimän kauden ja siitä seurasi kolme viileää vuosisataa, ennen kuin ilmasto alkoi uudelleen lämmetä 800-luvulla. Tämä jatkui 1200-luvun puoliväliin. Rutto koetteli silloista maailmaa niin kovasti, että sitä pidettiin jumalan rangaistuksena.

Keisarin toimiessa kummina eri tahoille ja kristinuskoon kastaminen olivat osa Bysantin diplomatiaa ja erittäin onnistunut sisä- ja ulkopolitiikan väline. Kristinusko korostui yhteiskunnassa Islamin levitessä alueen rajoille. Kristinusko alkoi myös jakautua teologisesti ja tämä näkyy ortodoksiuskonnon perintönä, siellä missä Bysantti hallitsi. Myöhemmin Paavi ja ristiretket vaikuttivat valtakunnan suuntaan.

Bysantin valtakunta loppui 1453, jolloin osmanien sulttaani Mehmet II valloitti Konstantinopolin ja siitä tuli heidän pääkaupunkinsa Istanbul. Nykyisin kaupunkia hallinnoi Turkki ja sen historiallista arvoa ei voi tarpeeksi korostaa.

Aikansa pääkaupunki oli portti Aasian ja Euroopan välillä. Sen vaikutukset ulottuivat laajalle ja näkyvät vielä tänäkin päivänä.

Slaavilaiset kansat johtavat historiansa Bysantin ajan tapahtumiin ja tämä näkyy vieläkin Balkanin politiikassa. Turkki, Kreikka ja Venäjä taasen kilpailevat Bysantin historiallisesta perinnöstä.

Suomen tulee ottaa oppia tuhat vuotisesta valtakunnasta ja keskittyä sen kukoistuksen aikakausiin. Näinä kirkkaina hetkinä Bysantilla oli talous kunnossa, vahva armeija, hyvät liittolaissuhteet, voimakas kulttuurinen perintö ja kyky sopeutua vallitsevaan tilanteeseen.

Voimme maana kehittyä tai tuhoutua ja siitä on todisteita historia täynnä.

Pyritään rakentamaan, kehittämään ja visualisoimaan rohkeasti tulevaa, jotta arvokas kulttuuriperintömme säilyy, vaikkakin se tulee muuttumaan vuosisatojen aikana ihmiskunnan kehittyessä universaaliin suuntaan.

Arvostetaan ja vaalitaan kieltämme, tapojamme ja tekojamme suomalaisen historiamme säilymiseksi myös tuleville sukupolville.