On haasteellista puhua tilanteesta, jos pitää puhua ”hyvälaatuisesta” ja hyvälaatuisesta oppilasaineksesta!

Olisiko kuitenkin aika puhua ihan oikeilla nimillä asioista?

Suomen peruskoulun taso on laskenut holtittoman maahanmuuttopolitiikan ja siitä seuraavien haasteiden vuoksi. Kun oppilaat eri taustoista ja erilaisin oppimisedellytyksin sijoitetaan samoihin luokkiin, opetuksen taso kärsii.

Tästä näkökulmasta on huvittavaa, kun opetusministerimme keskittyy uimakoulutukseen, vaikka hukkumiset ovat vähentyneet eivät lisääntyneet. Tämä on pään pensaaseen laittamaista! (Otetaan hukkuneet touko – elokuu vuonna 2025 47 ja 2024 56. Tänä vuonna siis hukkui 9 vähemmän!)

Opettajien ammattitaito ohjautuu yhä enemmän kurinpitoon ja konfliktien selvittelyyn. Pahoinpitelyjen estäminen ja rauhanpitäminen saattavat olla arkipäivää, mikä väistämättä heijastuu opetuksen laatuun. Pisa-tulosten lasku on ollut jatkuvaa, mikä ei ole yllättävää, jos luokassa on vain yksi kantasuomalainen oppilas tai jos suurin osa oppilaista on vieraskielisiä. Tällaisessa ympäristössä opettaminen on huomattavasti haastavampaa.

Johto saattaa kehottaa ”laskemaan rimaa”, mutta kuinka alas sitä voi enää laskea? Peruskoulusta valmistuu jo nyt oppilaita, jotka eivät hallitse riittävästi lukemista, kirjoittamista tai peruslaskutoimituksia.

Kutsuttakoon heitä hyvätasoisiksi peruskoulun päättäneiksi kuten Orpolla ja kumppaneilla on tapana kertoa😉

Kuten Cedercreutz toteaa: ”Jos opettaja on yksin luokassa, ja siellä on tietynlainen jengi, niin siitä ei tule yhtään mitään. Ei oppilaille eikä opettajalle.” Käytännössä opettajan on usein keskitettävä enemmän huomiota yksittäisiin häiriöitä aiheuttaviin oppilaisiin kuin koko luokan oppimiseen.

Ongelmat näkyvät jo varhaisessa vaiheessa, mutta kaikki oppilaat sijoitetaan edelleen samoihin ryhmiin. Erikoisluokat ja alueet, joissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus on pieni, toimivat usein täysin eri tavoin. Ero opetuksen sujuvuudessa on valtava.

Ruotsin esimerkki osoittaa, ettei ongelmien piilottelu ole ratkaisu. Maan Pisa-tulosten parantuminen perustui sopivien oppilaiden valintaan – maahanmuuttajaenemmistöiset koulut jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Jos koulu ei kelpaa kansainväliseen tutkimukseen, minkälaista opetusta siellä oikein annetaan? Kuka haluaisi lapsensa sinne?

On luonnollista, että toisen asteen koulutuksessa on haasteita. Ammattikouluissa opiskelijat saattavat olla päässeet peruskoulun läpi armonvaraisesti ja heidän perustaitonsa ovat hatarat. Jopa yksinkertaiset matemaattiset operaatiot saattavat olla haastavia.

Holtiton maahanmuuttopolitiikka on lopetettava, jotta nykyiset ongelmat eivät pahene. Oppilaat tulisi jakaa luokkiin oppimisvalmiuksien ja -tasojen mukaan. On epäoikeudenmukaista, että suomalaisten lasten oppiminen kärsii, kun luokissa on suuria tasoeroja. Tämä ei ole rasismia, vaan pragmaattinen näkökulma lasten parhaaksi.

Lähteet:

Uupuvat opettajat

https://www.hs.fi/feature/art-2000011455437.html

Ruotsi joutui huijaamaan Pisa-tutkimuksessakin ja jättämään maahanmuuttajaenemmistöisiä kouluja pois tutkimuksesta.

Jos koulu ei kelpaa tutkimukseen, kuka haluaa lapsensa siihen kouluun?

Ruotsi jäi kiinni nolosta huijauksesta: Pisa-parannus perustui sopivien oppilaiden valintaan

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6a07be50-2507-459a-aaf9-f1478f242445

Ammattikouluissa on myös nuoria, jotka ovat armovitosten turvin päässeet peruskoulusta. Jopa lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen voi olla hataraa. Veikko kertoo, että opiskelijat eivät aina osaa edes yksinkertaisia potenssilaskuja.

Nyt puhuvat ammattikoulujen opettajat: ”Koko touhu niin katastrofaalista kuin olla voi”

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010211449.html

Tämä rehtori on sama, joka aikana Vantaan koulussa oli ongelmia.

Miksi Vantaan tapauksen jälkeen valittu tähän tehtävään?

Vanhemmat kertovat ”pelon ilmapiiristä” helsinkiläisessä koulussa: Näin vastaa rehtori

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010864849.html

Hukkumistilastot:

https://suh.fi/viestinta/hukkumistilastot/ajankohtaiset-hukkumistilastot-2025/