Perussuomalaisille tuoreet paikallisvaalit olivat kova pettymys. Profiloituminen näkyvästi Kokoomuksen apupuolueena osoittautui kalliiksi virheeksi, ja seuraukset maksettiin nyt asemien menetyksenä sekä alue- että kuntatasolla. Mäntsälässä vihervasemmiston ja kokoomuksen sinipunakoalitio kahmi valtuuston enemmistön, ja seuraavat neljä konsensuspolitiikan värittämää vuotta näyttävät synkiltä yrittäjille ja työntekijöille – ei vain Mäntsälässä, vaan laajemminkin Suomessa.

Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon valittiin 44 naista ja vain 25 miestä. Näistä naisista 19 on työskennellyt tai työskentelee sote-alalla, ja heistä 14 sai paikan myös oman kuntansa kunnanvaltuustosta. Kolme pääsi varavaltuutetuksi, ja loput kaksi eivät olleet ehdolla kuntavaaleissa. Tästä herää kysymys: äänestävätkö ihmiset automaattisesti saman ehdokkaan läpi molemmissa vaaleissa? Järjestelmä näyttäisi antavan melkoisen etulyöntiaseman sote-alan ammattilaisille.

Mäntsälän kuntavaaleissa kärkikymmenikkö oli lähes pelkkää naisvaltuutettuja: yhdeksän naista ja vain yksi mies. Uusia alle 40-vuotiaita naisia valittiin kolme (myös yksi 40 v.), mutta uusia alle 40 v. nuoria miehiä vain yksi. Sukupuolijakauma politiikassa näyttää kallistuneen selvästi naisten eduksi.

Lautakuntapaikkoja jaettaessa taas naiset joutuvat vuorostaan kärsimään sukupuolikiintiöistä. Sukupuolikiintiöt ovatkin nykypäivän politiikan erikoisuus. Lautakuntiin vaaditaan vähintään 40% kumpaakin sukupuolta. Tärkein valintakriteeri tulevalle luottamuspaikalle on siis sukupuoli, ei osaaminen. Esimerkiksi Espoossa, jossa 68 % tulevista valtuutetuista on naisia, moni paikkansa ansainnut nainen jää ilman lautakuntapaikkaa vain siksi, että “tasa-arvo” toteutuisi. Eikö puolueiden pitäisi saada valita parhaat tekijät ilman tällaista sukupuolikeskeistä kikkailua?

Suomi kaipaa nyt isänmaallisten miesten paluuta päätöksentekoon. Viisikon hallituskausi oli vakava muistutus siitä, miten varsinkin vihervasemmistolaisten naisten linjaukset voivat ajaa maan perikatoon. Perussuomalaisten kannatus romahti kahden hallitusvuoden jälkeen naispuheenjohtajan johdolla. Uskon, että merkittävä osa Perussuomalaisten kentästä kaipaa puolueeseen vahvempaa isänmaallista otetta – todennäköisesti vielä miesten johdolla. Toivottavasti kesäkuun puoluekokouksessa tehdään kauaskantoisia ja viisaita valintoja puheenjohtajavaaleissa.