Yksi asia on varmaa – Espoossa, Suomessa ja koko maailmassa sähkönkulutus jatkaa nousuaan nyt ja tulevaisuudessa. Ns. vihreä siirtymä – sitä harjoittavissa länsimaissa – kiihdyttää tätä entisestään. Sähköntuotanto on kasvanut globaalisti viiden prosentin tuntumassa vuosittain ja se on riittänyt suurin piirtein kattamaan kasvavan sähköenergian tarpeen ainakin toistaiseksi. Nyt yhtälöön on tullut vihreän siirtymän lisäksi mukaan hienolta kuulostava datakeskus. Niitä rakennetaan nyt paljon, itse asiassa niin paljon että tuo viiden prosentin tuotantokapasiteetin kasvu ei tule riittämään tulevaisuudessa siellä, missä näitä konesaleja ilmestyy kaupunkikuvaan. Datakeskus on nimittäin melkoinen sähkösyöppö. Tällä hetkellä näiden keskuksien arvioidaan vievän keskimäärin 2 – 3 % globaalista sähköntuotannosta. Paikallisia poikkeuksia on, kuten Irlanti, jossa jopa 12% sähköntuotannosta kuluu datakeskuksissa. Toisin kuin kirjoitin, ne eivät yleensä ilmesty kaupunkikuvaan. Tapana on rakentaa niitä kauemmaksi kaupunkien ydinkeskustasta. Kuten niin usein joutuu nykyään toteamaan – metsää kaatuu ja betonia tulee tilalle.  

Datakeskuksia on alkanut nousemaan myös Suomeen. Yksi syy on se, että sopivia sijoituspaikkoja on yhä vaikeampi löytää Keski-Euroopassa. Haasteena on jossain määrin tilakysymys mutta etenkin sähkön riittävyys. Siksi nyt myös Suomi on alkanut kiinnostamaan näiden konesalien sijoituspaikkana. Kiinnostusta lisää se, että Suomi on ilmastoltaan suhteellisen viileä maa siinä missä muutkin pohjoismaat. Viileä ilmasto on siksi merkityksellinen, että datakeskus muuttaa oikeastaan kaiken siihen syötetyn sähköenergian lämmöksi. Periaatteessa siis tuota hukkalämmöksi kutsuttua energiaa voitaisiin hyödyntää talojen lämmitykseen.

Aikaisemmin datakeskuksien tehontarve oli 10 megawatin kokoluokkaa, nyt rakennetaan jopa 100 – 250 megavattia kuluttavia konesaleja. Suurimmat voivat nousta yli 1000 MW kokoluokkaan. Näitä sähkön jättisyöppöjä on maailmassa jo muutama. Alamme tulevaisuudessa siis ilmeisesti lähestyä tilannetta, jossa jättikokoinen datakeskus tarvitsee miltei yhden ydinvoimalan sähkötuotannon. Vertailun vuoksi – Suomen viiden ydinvoimayksikön sähköteho on hieman alle 4500 Megawattia. Tuulivoimalla kovista puheista huolimatta ei energiaa tarpeeksi tuoteta, etenkään tasaisesti vuorokauden ajasta ja sääolosuhteista riippumatta. Sähköntuotanto aivan yleiselläkin tasolla eroaa siinä mielessä monesta muusta tuotannosta, että kulutuksen ja tuotannon on vastattava toisiaan koko ajan.

Myös Espoo saa tästä osansa rakenteilla olevan Microsoftin datakeskuksen myötä. Se tulee olemaan melkoinen sähkösyöppö aivan kuten datakeskukset muuallakin maailmassa. Rakennustyömaa on Espoon Hepokorvessa ja töiden odotetaan valmistuvan vuoden 2027 aikana. Yritys ei kovin paljon halua kertoa yksityiskohtia tulevasta datakeskuksestaan. Sähkönkulutus on Microsoftin Suomen viestintäjohtajan mukaan ”paperitehtaan luokkaa”. (HS 16.11.2024) Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että sähkötehoa tarvitaan 200 – 300 Megawattia. Myöskään datakeskuksen henkilökuntamäärää ei kerrota, mutta Microsoftin sivuilta löytyy tieto, että yleensä keskus työllistää n. 50 henkeä.

Loppuuko siis Espoosta kotitalouksilta ja yrityksiltä sähkö datakeskuksen aloittaessa imuroimaan virtaa verkosta? Vastaus on, että ei todennäköisesti lopu. Sähköä ostetaan tarvittaessa ulkomailta Suomeen ja Espooseen kuten ennenkin. Mihin tällainen datakeskus kuitenkin tulee vaikuttamaan, on sähkön hinta. Kun tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta kasvaa, tulee kotitalouksille jatkossa ajoittain pulaa sähköenergiasta. Datakeskukset nimittäin tarvitsevat tasaista sähköä koko ajan ja oletukseni on, että sääolosuhteista johtuva tuotannonmuutos tuulienergiassa koskettaa nimenomaan kotitalouksia. Tämä tarkoittaa selkokielellä kovempaa hintaa.

Ennustan siis, että sähkön hinta kuluttajille tulee kasvamaan tulevina vuosina Espoossa. Toinen oikeastaan huolestuttavampi asia, mikä vaatii päättäjien huomion, on sähkönsiirron rajoitteet. Sähkönkulutus Espoossa nimittäin tulee nyt kasvamaan niin kovaa vauhtia, että nykyisen sähköverkon kapasiteetin rajat tulevat jossain kohtaa vastaan. Tästä on myös verkkoyhtiö Caruna varovaisesti vihjannut. Syynä ei tietenkään ole pelkästään datakeskus vaan vihreän siirtymän vuoksi kaikki teollisuudesta liikenteeseen sähköistyy kovaa vauhtia. Hyvä kysymys on, kenen tulee maksaa erittäin kallis siirtoverkon kapasiteetin lisäys.

Espoon kotitaloudet tulevat olemaan haasteiden edessä tämän kanssa seuraavien vuosien aikana. Asiaan olisi löydettävä toimivat ratkaisut viimeistään alkavalla valtuustokaudella