Tässä kirjoituksessa en pohdi suinkaan viimeisintä elvytyspakettia vaan ihan toisenlaista avun antamista erilaina paketteina, jotka näyttävät sisältävän suoranaista avustusta tai pitkäaikaista lainaa. Eikä kyseessä suinkaan ole edes jäsenmaiden keskinäisistä avustusten saamisista, saati lainoista vaan muille maille annetuista assosiaatiosopimuksiin perustuen.

Pohdinnan kohteenani on lähinnä Ukrainan kanssa solmittu assosiaatiosopimus. EU Neuvosto on hyväksynyt 11. heinäkuuta päätöksen assosiaatiosopimuksesta Ukrainan kanssa Euroopan unionin puolesta. Hyväksyntä tapahtui Kiovassa ennen 12.–13. heinäkuuta pidettävää EU–Ukraina-huippukokousta.

EU:n sivuilta selviää ”Ukraina on vuodesta 2014 toteuttanut kunnianhimoista uudistusohjelmaa pyrkimyksenään vauhdittaa talouskasvua ja parantaa kansalaistensa toimeentuloa. EU ja rahoituslaitokset ovat tänä aikana mobilisoineet yli 17 miljardia euroa avustuksina ja lainoina uudistusten tukemiseen. Tuki on sidottu uudistusten edistymiseen.” Tuohon määrään sisältyy myönnettyinä lainoina yhteensä 5 mrd. €.

Vielä helmikuussa EU komissio on näköjään esittänyt Ukrainalle annettavasta enintään 1,2 miljardin euron makrotaloudellisella hätäapupaketilla.

Mitä tuollainen assosiaatiosopimus sitten Ukrainan kanssa sisältää ja merkitsee? EU:n sivulla sanotaan tehdystä sopimuksen periaatteista näin; ”Se vahvistaa poliittisia siteitä, tiivistää taloudellisia yhteyksiä sekä edistää yhteisten arvojen kunnioittamista. Sopimuksen talouteen liittyvä osa, pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, avaa markkinoita ja yhdenmukaistaa eri alojen lakeja, normeja ja määräyksiä ja tarjoaa siten Ukrainalle kehyksen kauppasuhteiden nykyaikaistamiselle sekä talouskehitykselle. Tällä tavoin Ukrainan talouden keskeisten alojen on helpompi mukautua EU:n normeihin.”  

Kuinka leväperäisesti EU suhtautuu rahan jakamiseen jäsenmaiden ulkopuolelle siinä toivossa, että joskus sopimuksen osapuoli tulisi jäsenmaaksi? Näyttää todella pahalta, ettei EU:ssa osata pohtia tulevaa aikaa millään tavoin vaan pistetään ikään kuin pää pensaaseen ja toivotaan parasta. Tämä sama näyttää toteutuvan myös jäsenmaiden kesken tehtyjä erilaisia sopimuksia, on tehty niin rahan jakamisesta kuin muistakin toimista.

Ukrainalle on annettu suoraa avustusta yli 12 mrd euroa ja pelkästään siinä toivossa, että maa jossain vaiheessa täyttää EU:n jäsenyyden ehdot jättäen huomiotta naapurimaan ajattelun ja merkityksen. EU:n arvoista puhumattakaan, koskapa niitä on painotettu aina jossain vaiheessa riippuen poliittisista päämääristä – ilmeisesti. Nyt nähdään ja tiedetään tuo avustusraha menneen käytännössä täysin harakoille, kun EU:ssa on päädytty vain erilaisien rajoittavien toimien asettamiseen hyökkääjämaita (Valko-Venäjän osallistumiseen Venäjän aloittamaan sotaan) vastaan. 

https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eastern-partnership/ukraine/

https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-response-ukraine-invasion/

Pistää miettimään mikä merkitys ylipäänsä on EU:n yhteisöllä puolustaa omia arvojaan myös siinä tapauksessa, että on solmittu yhteistoimintasopimus. Onko EU:lla minkäänlaisia arvoja edes sotatilanteessa? Pahalta näyttää, kun ajattelee asiaa laajemmalla ”kammalla”. Jos näinkin suuri yhteisö kuin EU ei pysty muihin kuin jonkinasteisiin rajoitustoimiin Venäjää ja Valko-Venäjää koskien, niin heikoilla jäillä on Suomenkin jäsenyys. Mitä ilmeisimmin jäsenyys Suomelle tarkoittaa vain yhtä asiaa eli rahan lappamista muihiden maiden kuin oman maan hyväksi. Suomalaiset veronmaksajat saavat EU:lle maksamistaan maksuista vain murusia takaisin, kun monet muut maat, rikkaammatkin, saavat moninkertaisesti. Ei EU:ssa paina rahanjaossa mitään jäsenmaan omat luonnonvarojen rikkaudet, ei geologinen sijainti ja siitä johtuvat luonnonolosuhteet.

Lopuksi tulee mietittyä sitäkin, onko natojäsenyydelläkään minkäänlaista merkitystä sotatilanteessa, jos sotaan ei voi osallistua yksikään jäsenmaa? Kaiken kaikkiaan meneillään oleva sota on kestämätön, kun suuret yhteisöt eivät voi jostain kumman syystä mennä avuksi Euroopassa (kylläkin se on onnistunut muilla mantereilla) hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan avuksi. Rahaa ja muuta apua kyllä ollaan valmiita antamaan, mutta ei sillä pitkälle pötkitä näköjään, kun hyökkääjä hävittää näköjään maan rappiolle pommittaen häikäilemättömästi myös siviilejä.