Vantaan uuden maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan avaus on tärkeä. Viime vuosina Vantaalla on panostettu rajusti radanvarsien ja aluekeskusten kerrostalojen rakentamiseen. Suuntaus on yksipuolistanut vantaalaista asuinrakennuskantaa. Kerrostaloihinkin olisi pitänyt ujuttaa enemmän perheasuntoja.

Harva Vantaan ulkopuolella asuva tietää, että kaupungissamme on perinteisiä pientaloalueita kuten Hiekkaharju-Tikkurilan pientaloalue, joka on maan laajin. Muita isoja alueita ovat Ilola-Ruskesanta, Rekola-Päiväkumpu, Rajakylä-Vaarala, Korson Leppäkorpi ja Vierumäki sekä Koillis-Vantaan Hämeenkylä-Hämevaara-Linnainen. Pienempiä alueita ovat Askisto, Kuusikko, Itä-Hakkila tai sitten Vapaala (ent. Friherss), jossa asun.

Ongelma on, että pientalotontteja on vaikea löytää. Kaupungin tontit ovat usein viheralueilla. Tontit pitäisi löytyä muualta. Viimeeksi hävisimme kaupunkivaltuustossa äänestyksen Linnaisten osalta. Alue on Hämevaaran ja Linnaisten välissä oleva viherväylä, joka liittyy Leppävaaran urheilupuiston ulkoilumaastoihin.

Paraikaa suunnitellaan Ylästön Smedsin kaavoittamista omakotitaloille. Smedsin metsä sijaitsee Silvolan tekojärveen ja Vantaanjokeen. Smedsin metsä on osa Pitkäkosken ulkoilualuetta ja liittyy oleellisesti Helsingin Keskuspuistoon.

Myös Pähkinärinteen Lammaslammen länsireunalle kaavaillaan omakotialuetta. Lammaslampi siihen kytkeytyvine viheralueineen on Länsi-Vantaan helmi. Alueella risteilee upeita ulkoilureittejä ja siellä on myös hieno viljelyalue kaupunkilaisille.

Sekä Smedsin metsä että Lammaslammen reuna on säilytettävä sellaisinaan.

Variston upeat, mutta ikävä kyllä homeiset, luhtitalot purettiin. Nyt irvistävään aukkoon Vantaan omistava vuokra-asuntoyhtiö VAV suunnittelee keskellä pientaloaluetta kerrostaloja. Hanke on ehdottomasti torpattava, koska kaupunginvaltuuston tekemä linjaus on, ettei pientaloalueille rakenneta kerrostaloja.

Onnistunut ratkaisu on suunnitteilla oleva Havukosken Rosenlund, joka sijaitsee pääradan varressa Hiekkaharjun ja Koivukylän välissä olevalla peltosaarekkeella.

Hiekkaharjun aseman itäpuolella Koivukylään päin on valtaisa peltoaukea aina Hakkilan sorarinteille saakka. Alue on saavutettavuudeltaan Suomen parasta neitseellistä pientalorakentamiseen soveltuvaa maata. Ei ole mitään järkeä, että keskellä kasvaavaa kaupunkia on noin laajoja peltomaita.

Aivan radanvieressä on golfkenttä, joka rajoittuu Rekolanpuroon ja Harakkasaari-nimiseen peltosaarekkeeseen. Rakennuttaisin golfkentän uudelleen Keravanjoen itäpuolelle joen ja Hakkilan sorarinteiden väliin.

Viime vuosikymmenten onnistunein pientaloalue on Kartanonkoski, joka on monelle tuttu Risto Räppääjä -elokuvista. Kartanonkoski on hyvin viehättävä seutua, kun hiljalleen puut ovat tavoittaneet talojen korkeuden.

Suuri ongelma on, että Vantaa ei vedä asukkaikseen hyviä veronmaksajia kuten naapurikaupunki Espoo tekee. Kartanonkoski on vetovoimainen. Se on ainoa Vantaan kaupunginosista, joka mahtuu asukkaittensa veronmaksukyvyn perusteella pääkaupunkiseudun kympin sakkiin.

Toinen ongelma on, että Vantaalta on vaikea löytää pientalorakentamiseen soveltuvia tontteja, mutta kyllä kaupungilla keinonsa on tonttimaan saamiseksi. Yksi vähän käytetty keino on niinkin yksinkertainen kuin maan ostaminen.

Jos tiedetään, että Kartanonkoski on vetovoimainen alue, suunnitellaan Vantaalle Kartsiakin laadukkaampia asuinalueita. Palkataan asialle Pohjoismaiden parhaat arkkitehdit ja yhdyskuntasuunnittelijat vaikka vain projektiluonteisesti.

Rakennetaan Hiekkaharjuun radan itäpuolelle unelmien pientaloalue.

Kai-Ari Lundell: Apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila: Pientaloja Vantaalle (kaiarilundell.blogspot.com)

* * *

28.1. HS

Vantaan uusi apulais­kaupungin­johtaja Tero Anttila toivoo lisää omakotitaloja – ”Mahdollisuudet elämän mittaiseen asumiseen”

Vantaan maankäytön johtoon Anttila siirtyi HSL:n joukkoliikennejohtajan paikalta.

Vantaalaista asuntotuotantoa uusi apulaiskaupunginjohtaja haluaa kehittää sellaiseen suuntaan, että ihmiset voisivat asua Vantaalla eri elämäntilanteissa.

”Vantaalla on ollut maine eräänlaisena astinlautana eli pääkaupunkiseudulle muutetaan ensin vantaalaiseen yksiöön. Haluan, että Vantaalla on mahdollisuudet elämän mittaiseen asumiseen”, Anttila sanoo.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin on huolehdittava perheasuntojen ja omakotitalotonttien tarjonnasta. Juuri siihen tähtää myös uusi kaupunkistrategia, joka tulee valtuuston käsittelyyn vielä tammikuussa.