Politico-lehdessä on varsin mielenkiintoinen kirjoitus Ranskan viimeisimpien aluevaalien tulosten tiimoilta ranskalaisen Le Penin johtaman RN-puolueen antamasta julkilausumasta yhdessä kolmen muun jäsenmaan puoluejohtajan kanssa. Nuo kolme muuta jäsenmaata puoluejohtajineen ovat; Unkari pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolue, Puolan Mateusz Morawiecki hallitseva laki ja oikeuspuolue sekä Italian liiga, johtajana Matteo Salvini. Mainitun julkilausuman ovat allekirjoittaneet myös toisen samaisen lehden artikkelin mukaan; Itävallan vapauspuolue, Espanjan Vox ja Italian Brothers Giorgia Meloni johdolla.

Julkilausumassa todetaan ”Euroopan kansojen tulisi perustua perinteisiin, kunnioitukseen Euroopan valtioiden kulttuuriin ja historiaan, kunnioitukseen Euroopan juutalais-kristilliseen perinteeseen ja kansakuntiamme yhdistäviin yhteisiin arvoihin.”

”Vahvistamme uskomme, että perhe on kansojemme perusyksikkö. Aikana, jolloin Euroopassa on vakava demografinen kriisi, jossa syntyvyys on alhainen ja väestö ikääntyy, perhepoliittisen päätöksenteon pitäisi olla vastaus joukkomuuton sijaan.”

”EU:sta on tulossa yhä enemmän radikaalivoimien työkalu, joka haluaa toteuttaa kulttuurisen, uskonnollisen muutoksen ja viime kädessä kansattoman rakentamisen Eurooppaan pyrkien luomaan… Euroopan supervaltiota.”

Julkilausuma lähetettynä EU:lle osoittaa vain sitä kuinka pienin ryhmittymä EU parlamentissa on kiinnostunut säilyttämään eurooppalaisen identiteetin edes jossain määrin. Julkilausumassa sanotaan jokseenkin selväsanaisesti tämä julki vaatien EU:n uudistamista ”Euroopan unionin jäsenvaltioiden loukkaamatonta toimivaltaa ja asianmukaisella mekanismilla niiden suojaamiseksi kansallisten perustuslakituomioistuinten tai vastaavien elinten osallistumisella”.  

EU:n suunnitelmallinen muutos jäsenmaiden kansallista itsemääräämisoikeutta on kavetunut ja nyt sitä ollaan entisestään kaventamassa mitä erilaisimmin keinoin. On muutosesityksiä ilmastonmuutokseen perustuen mm. metsien käyttöön liittyvää sekä perhepolitiikkaan liittyvää sanelupolitiikkaa, joka pitäisi olla jokaisen jäsenmaan itse lailla säädeltävää. EU:n perussopimuksilla ei näyttäisi enää olevan mitään merkitystä vaan jäsenmaat yksi toisensa jälkeen ovat hvyäksyneet kaikki muutosesitykset Ranskan ja Saksan tekemien esitysten pohjalta. Näinhän kävi elvytyspaketin kohdalla, vaikka siinäkin perussopimusta venytettiin sovitusta paljon enemmän, kun yhteinen velka ei sopimuksen mukaan pitänyt olla mahdollista.  

Onko viimein tapahtumassa vastarintaa parlamentin suurimpia ryhmittymiä (EPP , S&D ja RE) kohtaan siltä paljon parjatulta ”ääripopulismin” suunnalta?

Kärsiikö Ranska ja Saksa johtavina (sanelevina) jäsenmaina jollain tapaa menneiden vanhojen huonojen aikojen tapahtumista ”synnintuskia” osoittamalla sen tällä tavalla johtamalla EU:n muut jäsenmaat tuohon tielle, sillä sitä se tulee tällä menolla olemaan. Yksi asia jota olen itsekseni ihmetellyt ja mietiskellyt on suhtautuminen eri sukupuolisten keksinäiseen rakkauselämään. Miksihän tähän ei ole saatu kuulla minkäänlaista julkista kannanottoa islaminuskonnon suunnalta? Islam ei käsittääkseni hyväksy mm. homoutta vaan tuomitsee sen ankarasti. Missä on tästä julkilausumat tuolta suunnalta? Sen sijaan EU:n suunnalta ollaan kyllä puuttumassa Unkarin ja Puolan kansalliseen sosialipoliittiseen perhelainsäädäntöön vahvoin ottein. Missä on EU:n tasa-arvoinen kohtelu eri uskontoryhmittymien välillä? Tällainen epätasa-arvoinen kohtelu asiassa jos toisessakin ei voi johtaa mihinkään hyvään lopputulemaan. Näin uskon käyvän pidemmällä aikajänteellä, jollei muutosta tapahdu pikaisesti alussa mainitun julkilausumassa esitetyllä perusteella. EU:n kuvitelma saada aikaiseksi eurooppalainen suurvaltakunta on tuhoon tuomittu ajatus, sillä sen verran on erilaista kulttuurillista ja uskonnollista perimää jäsenmaissa, ettei sitä edes rahan voimalla voida saada aikaan. Kovista yrityksistä huolimatta. Aikansa kutakin…….