Urpilainen varoittaa 9.5.2021 luottamuksen rapautumisesta, jos Suomi kaataa elpymispaketin – ”Vilpitön arvioni on, että tästä paketista on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa”

Seurasin takavuosina hyvinkin läheltä silloisen valtiovarainministerin toimia. Arvostin häntä ihmisenä, mutten talouspolitiikkaa ymmärtävänä ministerinä.

Ohessa pari faktaa ajatusteni tueksi.

Keskisuomalainen 28.2.2012:

Urpilainen Kreikka-tuesta: Vaihtoehto Suomelle kaaos

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on puolustanut uutta Kreikan tukipakettia.

Kun sijoittajat kantavat nyt omaa vastuutaan ja kun Suomen riskejä vakuuksien kautta voidaan rajata, on Suomen osallistuminen Kreikan toiseen tukiohjelmaan perusteltua, Urpilainen sanoi eduskunnan Kreikka-keskustelussa.

Toinen vaihtoehto olisi Urpilaisen mukaan kaaos, joka voisi viedä koko Euroopan talouskurimukseen.

Tässä myrskyssä pieni viennistä riippuva kansantaloutemme olisi varmasti suurimpien häviäjien joukossa, kun joutuisimme painimaan 90-luvun lamaakin pahempien työttömyyslukujen kanssa.

Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta vastustavat Suomen osallistumista Kreikan toiseen tukipakettiin.

Perussuomalaisten Timo Soinin mielestä sijoittajien vastuu ja Suomen saamat vakuudet eivät ole riittävät. Keskustan Mauri Pekkarinen sanoi, että Kreikan uuden tukipaketin onnistuminen on tyhjän päällä.

Hallituspuolueet hyväksyvät uuden tukipaketin.

Aamulehti 10.5.2016:

Näin Suomi on ”tienannut”

Kun Suomessa aikanaan keskusteltiin Kreikan lainoittamisesta, lainan antamista perusteltiin jopa sillä, että Suomi ”tienaa” myöntämällä kriisimaalle lainaa. Tienaamisella tarkoitettiin sitä, että Suomi hyötyisi lainan korkotuotoista.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Suomen Kreikka-diili ei ole ollut kovin onnistunut.

Finanssisihteeri Jouni Lehto Valtiovarainministeriöstä vahvistaa, että Kreikka on maksanut Suomen vuonna 2010 myöntämästä kahdenvälisestä miljardin euron lainasta korkoja noin 70 miljoonaa euroa.

ERVV:n tai EMV:n kautta Suomi ei ole saanut senttiäkään takaisin, sillä Kreikalle on myönnetty näiden rahoitusmekanismien kautta lyhennysvapaata vuoteen 2022 saakka.

Vaikka Suomi on saanut Kreikalta 70 miljoonaa euroa korkoina viimeisen kuuden vuoden aikana, Suomi on todellisuudessa hävinnyt korkotappioina enemmän, arvioi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

”Jopa yli 5 miljoonaa takkiin joka vuosi”

Kahdenvälinen miljardin laina on rahoitettu Suomen valtion budjetista. Vuonna 2010 Suomen budjetti oli selvästi alijäämäinen, minkä vuoksi Suomi on käytännössä joutunut itse ottamaan miljardin lainaa, jotta se on voinut lainata miljardin edelleen Kreikalle.

– Suomen valtionvelan lainanhoitokulut ovat noin 1,5–2 prosenttia. Korkomenot ovat lähempänä kahta prosenttia. Suomi joutuu siis maksamaan ottamastaan miljardin lainasta lähemmäs 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun Kreikalta on saatu kuuden vuoden aikana korkoina noin 70 miljoonaa, eli vajaat 12 miljoonaa vuodessa, on Suomi maksanut samasta summasta todennäköisesti yli 15 miljoonaa joka vuosi.

– Suomi on siis ottanut tästä Kreikalle annetusta miljardista pahimmillaan jopa päälle 5 miljoonaa euroa takkiin joka vuosi, Kangasharju tiivistää.

*****

”Tämän päivän elpymispaketista” (750 mrde) ei ole Suomelle mitään hyötyä, vaikka MEP Urpilainen taas niin väittää. Oletko samaa mieltä? 

Tekstit kopioinut Keskisuomalaisesta ja Aamulehdestä Kauko Tuupainen, Jyväskylä