Kasvuturvetta tarvitaan nyt myös Suomen taloudessa
Kevät – kotimaisen puutarhurin juhla-aika! Viherpeukalot upottavat sormensa multaan ja puutarhurin satokausi saa alkaa. Moni puutarhuri miettii, oliko tämä viimeinen sato, kun Suomesta lopetetaan turvetuotanto. Polttoturpeen osalta on jo luovutettu ja koneita romutettu. 50-luvulla Suomen soilta löydettiin uusi raaka-aine, kasvuturve, jota alettiin käyttää laajasti kasvihuoneilla. Siinä oli valmiiksi ravinteita, se imi hyvin vettä, eikä siinä ei ollut bakteereja. Löytö oli merkittävä ja myös hyvä vientituote. Suomen kasvihuoneista 60 prosenttia käyttää kasvuturvetta.
Jos kasvuturvetta ei saa jatkossa, moni kasvihuone lopettaa ja silloin kaikki ruukkuyrtit ja -salaatit, kotimaiset kurkut sekä yli 40 miljoonan kesäkukan tuotanto loppuu. Korvaavaa tuotetta kasvuturpeelle etsitään kiireisesti. Kasvuturpeen korvaajaksi on kokeiltu kivivillaa, rahkasammalta, joka myös otetaan suolta. Eksoottisempana kasvualustana on kokeiltu kookoskuitua ja sen ominaisuuksia. Kasvualusta tehdään rouhimalla kookospähkinän kuoriosa ja pesemällä siitä ravinnesuolat pois puhtaalla vedellä. Sitä tuotetaan maissa, joissa on kuumaa ja usein kuivaa. Mikä on sellaisen materiaalin ympäristökuorma? Jonka tuotantoon on hyödynnetty paikallisten ihmisten tarvitsemia niukkoja vesivaroja?! Ja mikä hintalappu saadaan kuljetuskustannuksista tai paljon puhuttu hiilijalanjälki?
Turpeen käytön kielto on ideologinen tempaus. Vihreät ovat asemoineet itsensä niin, että kannattajille voi sanoa laittaneensa turvemaajussit kyykkyyn heti kerralla. Niin varmaan kansanedustaja Pitkokin Pohjois-Pohjanmaalla voi naureskella voittaneensa maakunnan maajussit. Vihreiden vastuutonta vallankäyttöä ja ideologista oman kruunun kiillottamista. He eivät kiellä turvetta tuotavan muista maista, kunhan se ei tule Suomesta. Tai että julkisissa hankinnoissa saa käyttää sellaista ulkomailta tuotettua raaka-ainetta, jollainen tuotanto Suomessa on kiellettyä. Jenni Pitko poseerasi näyttävästi feministi- T-paidassa eduskunnassa. Kunpa hän poseeraisi myös maakunnan elinkeinojen puolesta.
Tekstin aiheet:
Maapallon ilmakehän hiilidioksidi on ehdottomasti liian laihalla. Kasvihuoneissa hiilidioksidia lisätään kasvihuoneen ilmatilaan, ja kasvu nopeutuu. Samaa turvetta ei kuitenkaan käytetä kuin oma aikansa, turpeeseen kertyvien mahdollisten kasvitautien tai ravinteiden katoamisen vuoksi. Tuolloin turve sopii hyvin poltettavaksi kasvihuoneiden lämmitykseen, mutta myös samalla saa sitä ehdottoman tärkeää hiilidioksidia käyttöön. Ilmakehään hiilidioksidia on saatava vähintään kaksinkertaiseksi nykyisestä, koska maapallon väkiluku kasvaa koko ajan. Tuollakaan pitoisuudella ilmasto ei lämpene, koska pitoisuus vahvistuu maanpinnan tasolla, ei ylemmissä ilmakerroksissa, jossa voisi olla mahdollisuuksia saada lämpöä tähän kylmään maailmaan. Hiilidioksidi on liian painava kaasu, jotta se voisi vaikuttaa korkeammalla ilmakehässä. Pitoisuudet ovat jo 5000 metrillä puolet pinnan määrästä, eli noin 200(/1000 000) ppm, eli ei käytännössä mitään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Se on absoluuttisen varmasti juuri näin, kun tuulee pohjoisesta, on kylmää, vaikka aurinko paistaisi suoraan ylhäältä. Jos hiilidioksidi lämmittäisi, se voittaisi pohjoisesta saapuvan kylmän. Kesällä on lämmintä, mutta sekään ei johdu hiilidioksidista, vaan vallitsevista tuulen suunnista ja suorasta auringon säteilystä, kuten myös perihelikiertymässä pohjola osoittaa kohden aurinkoa pitkän kesän ajan, jossa vastakohta on pohjolan lyhyt talvi. Vastaavasti Etelämantereella on nyt edessään pitkä talvi, ja sekin vastaavasti vuoden päästä lyhyt kesä. Pohjolassa on nyt pitkä kesä edessä, ja johtuu maapallon asennosta radallaan. Vastaavasti noin 10 000 vuoden kuluttua pohjolan talvi on pitkä ja jäätiköt kasvavat. Jääkausi on monimutkainen tapahtuma, johon vaikuttaa saman aikaisesti myös prekessioliike, jossa nykykartasto ei pidä paikkaansa koordinaatistonsa osalta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pohjatuuli on kylmää!Käy se sitten mistä ilmansuunnasta hyvänsä!:):):)
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Minkä alan tohtori olitkaan?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Minun kotiseudullani oli 1930 luvulla yhden metsälammen ympärillä sijaitsevan laajan suon alueella”niinsanotun pehkuturpeen” nosto/kuivatusalue.Pehkuturvetta nostettiin ja kuivattiin lähinnä maatalouden tarpeisiin karjan kuivikkeeksi.Toki oli turpeella myös muuta käyttöä?Mitä ilmeisemmin Valtion tuotantolaitoksissa jo silloin polttoaineena.Myös sotien jälkeen”Turvepehkun”nostoa jatkettiin.Myös meillä oli erään toisen metsälammen rantamilla,turpeen nostopalsta.Jonka sittemmin eräs yksityinen maanomistaja osti iselleen,kun hänen maansa sijaitsi turpeenotto palstan vieressä.Tässä ensin mainitussa metsälamessa oli 1960/1970 luvulla aivan valtavia ahvenia.Pitkälti yli kilon painoisia,mutta sitten maanomistaja ojitti suon,ja lammen vedenpinta laski toista metriä.Sittemmin ahvenkanta kuoli hapenpuutteeseen alhaisen vedenpinnan takia.Olemme yrittäneet elvyttää ahvenkantaa uusin istutuksin,mutta tuloksetta!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti