Huhtikuun 27. oli merkittävä päivä Suomelle. Ensimmäinen erä itsenäisyystaistelussa on voitettu. Perustuslakivaliokunta päätti, että EU:n tukipaketti vaatii 2/3 enemmistön. Kokoomus on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää, joten heidän ääniään ei lasketa. Muutama hajaääniä saattaa ryhmäpäätöksestä livetä. Samoin Keskustan eduskuntaryhmän yhtenäisyys on vielä koetuksella. Näyttää, että paketti tulee menemään läpi surullisen pienellä äänten enemmistöllä.

Jos Suomi päättääkin kaataa tukipaketin, kaatuu se kokonaan, koska tukipaketti vaati EU:n jäsenmaiden yksimielisyyden. Tehty päätös äänestysmenettelystä on perustuslain mukainen. Eikä päätökseen onneksi vaikuttanut edes se, että valtioneuvoston kanslia oli pyytänyt evästystä EU:n oikeuspalvelun johtavalta virkamieheltä. Lausunnon mukaan tukipaketin kaataminen johtaisi mainehaittaan ja myös poliittiseen paineeseen jäsenmaalle. Samalla vaikutukset tuleviin EU-päätöksiin heikkenisivät oleellisesti. Uskoo ken tahtoo. EU:ssa ei ole ennenkään kriittisiä nettomaksajamaita laitettu kuriin. Puheet mainehaitasta ovat pelottelua.

Onneksi nämä puolueellisen EU:n virkamiehen johdattelevat sanat eivät vaikuttaneet perustuslakivaliokunnan päätökseen. Meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, joka jälkikäteen tarkastelisi päätösten laillisuuden. Perustuslakivaliokunnalla on tärkeä ennakoiva rooli, mikä näkyy nyt hyvin tässä päätöksessä.

Perustuslakivaliokunta on toiminut loogisesti ja viime kesän lausuntonsa mukaisesti. Silloin perustuslakivaliokunta linjasi, että elpymispakettia ei tule hyväksyä tai edistää, koska sillä lisätään unionin lainanottoa ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Se katsoi, ettei Suomi voi hyväksyä toimia, jotka vaarantaisivat valtion budjettisuvereniteetin. Myöhemmin suuren valiokunnan katsottiin kävelleen perustuslakivaliokunnan kriittisen lausunnon yli.

Oleellista on, että elpymispaketin hyväksymisen katsottiin olevan niin iso integraatioloikka, että se muuttaisi pysyvästi unionin perusluonnetta. Kyse ei ole pelkästään siitä onko tämä hyvä vai huono asia, vaan siitä mihin suuntaan EU:ta halutaan viedä. Syvemmälle liittovaltioon vai kohti suvereenien kansallisvaltioiden liittoa. Kummallekin suuntaukselle löytyy kannattajansa ja perustelunsa.

Me Perussuomalaiset emme hyväksy liittovaltiokehitystä, joka vääjäämättä tarkoittaa tulonsiirtoja, lisääntyvää yhteisvastuuta ja merkittävää itsemääräämisoikeudesta tinkimistä. Mielestämme EU pitää palauttaa kansallisvaltioiden liitoksi, jossa päätökset tehdään lähellä kansaa ja emme ole vastuussa toistemme veloista.

Kun elpymisvälineestä äänestetään eduskunnassa, on jokaisen kansanedustajan mietittävä, mihin suuntaan maatamme ja EU:ta halutaan viedä.