Populismin syvin olemus
Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä populismi tarkoittaa. Alun alkaen ”populismi” oli vuonna 1929 syntynyt ranskalainen kirjallinen suuntaus, joka kuvasi kansanelämää realistisesti.
Populismi on kansan suosioon perustuva demokratiakäsitys, jonka vastakohta on elitistinen eli byrokraattinen demokratia, jota mm. kok, sdp ja kepu harrastavat.
Populistisen demokratian mukaisesti kansalaiset haluavat edustajikseen henkilöitä, jotka ajattelevat asioista samaan tapaan kuin he itse ajattelevat. Kansalaisilla ja perussuomalaisilla on useista asioista samankaltaiset näkemykset, mielipiteet ja kokemukset. Sen osoittaa selkeästi persujen tämänhetkinen gallup-kannatuskin.
Nykyisten vallanpitäjien (lue: hallitus) harrastama elitistinen eli byrokraattinen demokratia lähtee siitä, että he ovat tietävinään, mitä kansa haluaa. He käyttävät mielellään eri alojen asiantuntijoita ja kalliita konsultteja todistaakseen kansalaisille olevansa oikeassa.
Kun hallituksessa istuvien ministerien poliittinen kokemus on melko ohutta, he joutuvat ammentamaan tietonsa kymmeniltä erityisavustajilta ja valtiosihteereiltä. Toisaalta hyvä niinkin, muuten valtiolla menisi nykyistäkin kehnommin.
KAUKO TUUPAINEN
Tekstin aiheet:
Populismiksi lasketaan sekin, että hiilidioksidin määrän vertailu 1950-luvulta mitattiin ilmakehästä, ja 1800-luvulla napajään kaasusulkeumista. Ovatko sama asia? Miksi yleensä tosiasiat pitää julistaa populismiksi? Polaarikierrossa navoille laskeutuvat kylmät ilmamassat ovat varsin vähähiilisiä, ja hiilidioksidi laimenee myös navoilla varsin alhaiseksi, koska se liukenee kesäisin hyvin myös auringon lämmittämään jäätikköön, eli veteen. Ilmakehän suoran hiilidioksidin mittausarvon ja jään sisältämä hiilidioksidi ei todellakaan ole vertailukelpoinen pari, eli 1800-luvun hiilenmittauksilla ei ole vertailuarvoa nykyisen hiilidioksidiarvon rinnalla. Tämäkö on populismia? Lisäksi mannerjäätiköiden sulamisesta hieman, mannerjäätiköt ovat kovan paineen alla sijaitsevia jäätiköitä, jotka muodostuvat yli 50 metrin korkuisen lumimassan ja jään painon alla, ja pintakerrokset ovat siis kaikkea muuta kuin mannerjäätikköä. Pintakerroksien sulaminen ei ole siis mannerjäätiköiden sulamista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, vesimolekyylin jäätymispiste on noin miinus 70 C astetta, ja polaarikierrossa tuo molekyyli ei juuri kuljettele hiilidioksidia, vesimolekyylin hieman tuntemattomampi ominaisuus (Nasalta voi kysellä lisää).
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä näin, pakkasessa alle miinus 70C vesimolekyyli jäätyy jäätymisytimen kohdattuaan, mutta kylmemmässä tuota ”härmistymisilmiötä” ei tapahdu. Napajäätiköt ovatkin varsinaisia ilmankuivaimia, vesimolekyylit rakentelee jäätiköitä, jopa vuoristojen huipulle, jossa varsinaisesti ei voi kerääntyä suuri määriä lunta, joiden painosta sitten puristuisi jäätiköitä. Kylmä ja erittäin kuivat polaaripintatuulet ovat myös Australian kuivuuden syy, valtamerien keskellä vettä riittäisi, kunhan se vain lähtisi liikkeelle..
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, on tärkeää huomata se seikka, joka ei ole populismia, että mannerjäätikön muodostuminen on suurten paineiden alainen tapahtuma, ja suuret lumimassat päällä kaasun suhteellisetkin määrät alenevat, jopa siihen vertailtavaan 280 ppm hiilen osalta (jättimäiset virheet historiallisen hiilen osalta), Suomalaisten tiedemiesten ja naisten olisi oikeasti herättävä Ruususen unestaan, ja alettava uskomaan muitakin kuin vihervasemmiston populisteja, joilta puuttuu kaikki ymmärrys kaikesta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
”Kun hallituksessa istuvien ministerien poliittinen kokemus on melko ohutta, he joutuvat ammentamaan tietonsa kymmeniltä erityisavustajilta ja valtiosihteereiltä.”
Taitaa kuitenkin suurimmalta osin alhaisen poliittisen kokemuksen omaava hallitus tehdä päätöksensä eri ministeriöiden virkamiesten tahdon mukaisesti sikäli kuin se sopii kunkin ministerin ja hallitusohjelman pirtaan jollain tapaa. Eiköhän nuo ministerien avustakaarti saa kaikki ohjeensa sieltä virkamiehiltä ja vain välittävät tiedot itse ministerille.
Näin ei pitäisi aidossa demokratiassa toimittavan vaan kuunnella enemmän kansalaisten tahtoa ennen päätösten tekemistä. Marinin hallituksen poliittinen kokemus on hyvin ohkasissa käsissä, joten virkamiehet tulevat sanelemaan mitä on tehtävä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kaukolta tulée taas hyvää asiaa ! Minäkin olen monesti ihmetellyt sitä , mikä täälläoikein vääntää näitä asioita kieroon , kun ei mikään asia meinaa korjaantua kohdalleen !?! Mutta sehän on tämä , byrökraattinen demokraatia !?!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Populisti sanana on merkityksemätön ainakin itselleni. Politiikka ja poliittiset puolueet ovat joko kansallista etua ajavia tai sitten globaalia politiikkaa ajavia, ei siis kansallinen etu ensisijalla. Suomessa hallitukset tähän saakka ovat globaalipolitiikkaa ajavia ohi oman maan edun. Jos jotain voi kutsua populistiseksi politiikaksi, niin sitten globaalipolitiikkaa ajavia puolueita.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Poliittinen kerma nimittää kansan mielipidettä populismiksi, kansan halventamista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sana populismi kuin missä merkityksessä sitä käytetään on kansalaisten halveksimista ja aliarvioimista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Varsinkin demareiden ja kokoomukset suut laulavat populismista, ja äänet kovenevat Perussuomalaisten kannatuksen kasvun myötä. Hätä on kokkareilla ja demareilla suuri, ja aiheesta, tappio tulee olemaan karvas seuraavissa vaaleissa. Varsinkin kokoomus inhoaa kansan mielipiteitä, ja sosialistit eivät koskaan ole hyväksyneetkään kansalaismielipidettä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti