Uutisointi turvapaikanhakijana Suomessa olleesta ja henkirikoksen uhriksi Bagdadissa joutuneesta miehestä on tarkoitushakuista. (Linkki: http://yle.fi/uutiset/3-10068103 )

Uutinen ei mainitse miehen olleen laittomasti Suomessa, vaan pyrkii kyseenalaistamaan suomalaisen tuomioistuimen päätöksenteon oikeellisuuden.

Otsikko ei ollut objektiivinen, kuten ”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkirikoksen uhrina Irakissa”. Tämän sijaan oli valittu Suomelle vastuuta vierittävä skandaaliotsikko ”Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään”, jonka ilmeinen tarkoitus on viestiä lukijoille, että Suomi olisi osasyyllinen miehen kuolemaan.

Uutisen teksti ei myöskään ole objektiivinen kuvaus tapahtuneesta, vaan siinä proosamaisesti korostetaan kielteistä turvapaikkapäätöstä, vetäen yhteys päätöksen ja miehen kuoleman välille. Uutisessa myös aiheettomasti vedetään mukaan miehen tytär ja tyttären lapset, mikä luo mielikuvan, että myös miehen kielteisen päätöksen saanut muu perhe on nyt hengenvaarassa.

Uutisessa ei mainita lainkaan sitä mahdollisuutta, että Irakissa olisi Bagdadin ulkopuolella uhrin kannalta turvallisempia alueita, joissa maan sisäinen pako olisi ollut mahdollinen.

Keskivertolukijan on vaikeaa tehdä näin sävytetyn uutisen pohjalta oikeaa analyysia asiantilasta.

Toivottavasti valtamediassa ei kuitenkaan olla sitä mieltä, että kaikki maailmalla väkivaltaisesti kuolevat ihmiset kuolevat siksi, että Suomi ei ottanut heitä hoiviinsa.

On ongelmallista, että turvapaikanhakijoiden kertomuksia uutisoidaan sanasta sanaan ilman kriittisyyttä. Yleensä toimittajalta jää myös mainitsematta, etteivät viranomaiset voi yksityisyyden suojan vuoksi vastaavasti kommentoida lehdille kertomusten todenperäisyyttä.

On kyse pyrkimyksestä vaikuttaa oikeuden päätöksiin lehdistön kautta, ”trial by newspaper” -ilmiöstä.

Osa valtamedian toimittajista käy omaa kampanjaansa sen puolesta, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saisivat suomalaiselta lukijakunnalta sääliä ja empatiaa. Tämä tähtää syystä tai toisesta siihen, että suomalaiset kyseenalaistaisivat tuomioistuimien päätöksenteon ja yhteiskuntaan syntyisi sekasortoa sekä kahtiajakoa.

Tätä linjaa ajavat valtamedian toimittajat pyrkivät selvästi myös muokkaamaan kansalaisten asenteita sellaisiksi, että suomalaisten vastaanottavuus ei-työperäiselle maahanmuutolle kasvaisi.

Mielipidevaikuttamisen ja asioiden sävyttämisen sijaan uutisoinnin tulisi olla objektiivista ja kertoa kylmän järkiperäisesti tiedossa olevat faktat. Haastattelujen hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun voidaan kuulla asian kaikkia osapuolia tasapuolisesti.

Pyydän valtamediaa kiinnittämään huomiota siihen, millä sävyllä ja asenteella uutisoidaan turvapaikanhakijoista ja käytetäänkö niistä uutisointiin ilmeisen asenteellisia toimittajia.