Suomessa kommunistit saivat 20 % EU:n parlamentti paikoista. Koko EU:ssa kommunistien osuus oli 4,81 %. Kun mukaan lasketaan sosialistit, niin Suomen osuus on 33 % ja koko EU:n 23 %.

Suomi on kaltaistensa seurassa. EU:n vasemmistolaisimmat maat EU-parlamentin paikkajaon perusteella ovat Malta 50 %, Espanja 39 %, Portugal 38 %, Suomi 33 %, Romania 33 %, Kreikka 33 %, Kypros 33 %, Kroatia 33 % ja Italia 30 %.

Kaikkia näitä maita yhdistää sosialistien menestymisen osalta massiivinen julkinen velka. EU velkaisimmat maat ovat suuruus järjestyksessä. Kreikka, Italia, Ranska, Espanja, Belgia, Portugali, Itävalta, Kypros ja Suomi

Vaikka EU-vaalien tulos ei korreloi suoraan sisäpoliittista valtaa, niin se antaa viestin elinkeinoelämälle missä maa makaa. Suomen kiihtyvällä vauhdilla kasvava julkinen velka ja EU maiden korkeimpia verotuksia ei ole lupaavaa yhtälö. Kun siihen lisätään valtiokeskeinen koulutuslaitos ja ideologisesti yksipuolinen media, niin moni kansanvälinen sekä kansallinen yritys pohtii tarkkaan kannattaako taantuvaan ja entistä vasemmistolaisempaan talouteen investoida.

Li Andersson on kommunisti ja sillä siisti

Media ja osa kansasta ilakoi Vasemmistoliiton menestyksestä EU-parlamenttivaaleissa. Moni unohtaa, että Li, niin kuin koko Vasemmistoliiton johto ovat pesukestäviä kommunisteja. Neuvostoliiton romahtaminen 90-luvulla ja tämän takia alkanut identiteettikriisi on täytetty vain väliaikaisesti ilmastohätätilalla, feminismillä ja perinteisen ihmisarvokuvan vastaisella LGBTQ politiikalla.

Puolueen keskeisten johtajien juuret ovat syvässä marxismissa. Käytännössä tämä näkyy alue- ja valtakunnanpolitiikan sisällössä. Julkisen sektorin budjeteissa ei ole olemassa ylärajaa. Velvoittavaa sekä valvovaa lainsäädäntöä kehitetään kiihtyvällä vauhdilla lisää ja velka on ansaittua tulovirtaa, jota koskaan ei pidä maksaa pois.

Kun nykyisen kaltainen markkinatalousjärjestelmä mahdollisesti romahtaa, niin uusi järjestelmä on valmiiksi rakennettu.

Tätä varten on Vasemmistoliitto olemassa.