Nykytilastot osoittavat, että nuorten sukupolven heikentynyt fyysinen kunto ja liikuntakäyttäytyminen eivät ole vain yksilöllisiä terveysongelmia, vaan laajamittainen yhteiskunnallinen ongelma, jonka kustannukset heijastuvat useilla tasoilla.

Tuoreimpien tutkimusten mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomelle vuosittain 3–4 miljardin euron kustannukset.
Investoinnit ennaltaehkäisyyn ja liikunnan edistämiseen ovat marginaaliset tähän nähden.

Suomalaisten nuorten fyysisen toimintakyvyn lasku on ollut ilmeinen vuosikymmenten saatossa. Opetushallituksen Move-mittaustutkimuksissa, joita toteutetaan 5 ja 8 luokan oppilaille, on dokumentoitu systemaattinen heikentyminen. Vuoden 2021 mittauksissa havaittiin, että noin 40% oppilaista oli fyysisen toimintakyvyn tasolla, joka saattaa vaikeuttaa arkisten toimien hoitamista ja jaksamista. Vuoden 2025 mittaus osoittaa, että haasteita on edelleen, vaikkakin pieniä parannuksia on tullut lihaskunnon osalta.

Tämä kunto-ongelma liittyy useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen, joihin kuuluvat koululiikunnan vähentyminen, arkiliikkumisen puute ja digitalisaatio. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2024 perusteella liikuntaharrastusten ohjattu toiminta vähenee selvästi viimeistään 15 ikävuoden jälkeen ja omatoiminen liikunta vähenee myös. Nuoret kaipaavat siis ohjausta pidempään.

Puolustusvoimat kohtaa erityisen haasteen asevelvollisten heikentyneen kunnon osalta.

Huomattava osa nuorista on terveydentilaltaan palveluskelpoinen mutta kun palvelukseen astuu ja ensimmäisissä testeissä suoritus mitataan, kunto-ongelmat tulevat selkeästi esille. Liikkuminen alkaa vasta palvelukseen astumisen yhteydessä.
Joillekin tämä liian myöhäistä ja palvelus koetaan raskaaksi, mikä kasvattaa palveluksesta poistumisen määrää tai jättää ikävän kokemuksen.

Sotilaan fyysinen kunto on kriittinen tekijä selviytymiselle ja operaatiotehoa määritettäessä. Tästä on havaintoja nykyisistä konflikteista.
Kun ilmaantuu kunto-ongelma jo peruskoulutuksessa, heikkenee maanpuolustuskyky konkreettisesti.

Mikäli asevelvollisuuden piiriin kuuluva nuori sukupolvi tulee palvelukseen heikompikuntoisena kuin edeltäjänsä, ei pelkästään yksittäisten sotilaiden tehokkuus heikenny, vaan koulutusresurssit menevät suurilta osin peruskunnon nostamiseen.

Tämä vie palvelukseen johdettavat resurssit pois varsinaisesta sotilaskoulutuksesta.

Jos valtio ei investoi nuorten liikuntakasvatukseen nyt, se voi joutua investoimaan sotilaiden peruskuntoutukseen tulevina vuosina tai huonommassa tapauksessa nähdä maanpuolustuskykynsä heikentyvän pahan tilanteen ollessa jo päällä. Vanha sanonta ”hiki säästää verta” pitää tässäkin yhteydessä paikkaansa.

Nuorten mielenterveyshäiriöiden nopeasta yleistymisestä raportoidaan jatkuvasti myös nykyisin.
Tuoreimpien tietojen mukaan joka neljäs yläkoululainen raportoi masennuksesta ja joka viides ahdistuksesta.

Vaikka tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että vakavat mielenterveyshäiriöt olisivat yleistyneet, vaan nuoret hakevat yhä useammin apua matalalla kynnyksellä ja tietoisuus mielenterveydestä on kasvanut.

Selvää kuitenkin on, että vähäinen liikunta ja passiivinen elämäntapa ovat sairauksien riskitekijöitä.
Kun tarkastellaan liikkumattomuuden ja mielenterveyden välistä yhteyttä, tutkimusnäyttö on luja, että säännöllinen liikunta vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita, parantaa itsetuntoa ja lisää yhteisöllisyyttä.

Liikkumattomuuden kokonaiskustannukset Suomelle ovat vähintään 3 miljardia euroa vuodessa. Joissain laskelmissa kustannukset nousevat jopa 4,7 miljardiin euroon, kun huomioidaan sekä suorat (terveyspalvelut, lääkkeet) että epäsuorat kustannukset. Mielenterveyshäiriöiden vuotuiset kokonaiskustannukset ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia euroa.
Lihavuus, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sekä mielenterveysongelmien yhteisvaikutus tekee potilaan hoidosta monimutkaisempaa ja kalliimpaa.
Nuoruudessa opitut liikkumistottumukset kantavat yli aikuisuuteen ja kotoa opitut esimerkit ovat keskeisiä elämänvalinnoissa. Kaveriporukat ohjaavat myös suuntaa voimakkaasti nuorena.

Kuitenkin on olemassa lohdullinen toinen puoli, että liikunnan kustannusvaikuttavuus on hyvin dokumentoitua. Hyvin suunnitellut liikuntaohjelmat voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä valtakunnallisesti.
Liikuntaseurojen, perusliikuntakasvatuksen ja kodin esimerkit luovat pohjan, jolle seuraavan sukupolvi voi rakentua.

Strategisesti liikuntakasvatus vahvistaa väestön fyysistä peruskuntoutta, terveyttä, mielenterveyttä ja lopulta myös maanpuolustuskykyä.
Tulevaisuuden kannalta kriittistä on, että poliittinen päätöksenteko tunnistaa liikkumattomuuden yhteiskunnallisen kriisin ja käyttävät ennaltaehkäisevää lähestymistapaa.
Kuten tutkijat ja terveysalan ammattilaiset yhä uudelleen osoittavat, että kansalaisen liikunta on valtion säästämisen ja vahvistamisen perustava tekijä.

Kainuussa on jo hyviä palkittuja kuntaesimerkkejä liikunnan osalta ja tätä tulee vahvistaa ja laajentaa koko maakuntaa koskevaksi kysymykseksi.
Kodin esimerkkiä tulee korostaa ja kannustaa kainuulaisia liikkumaan, jotta tulevat sukupolvet omaksuvat liikunnallisen ja terveellisen elämän.

Tämä palvelee koko Suomea ja myös meitä itseämme henkilökohtaisesti.