Suomen hallitus otti aloittaessaan yhdeksi kärkitavoitteeksi työllisyyden kasvattamisen. Vaalilupauksissa puhuttiin jopa 100.000 uudesta työpaikasta. Tavoite oli tuolloin varmaankin realistinen. Moni ulkoinen tekijä oli kuitenkin heti hallituskauden alussa tuota tavoitetta vastaan. Kansainväliset suhdanteet, Venäjän vaikutus, jne. Myöhemmin mukaan tuli USA:n republikaanipresidentti, jonka protektionistinen politiikka haittasi vientiä USA:han. Myös Sanna Marinin hallituksen aikana kotimaisen ostovoiman heikkeneminen lamaannutti yritystoimintaa ja sitä kautta vaikutti negatiivisesti yritysten kykyyn työllistää. Työttömyysluvuissa ollaan kuitenkin vielä kaukana 1990-luvun laman aikaisista luvuista. Silloin työttömiä oli pahimmillaan yli 500.000. Tämä tosin on laiha lohtu.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 2025 peräti 276.000 henkeä. Luku on suuri ja se on noussut nykyisen hallituksen aikana. Vuonna 2025 työttömyysaste oli keskimäärin 9.7% ja se oli 1.3%-yksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Mielenkiintoinen kysymys on, miten suuri se olisi ilman hallituksen työllisyyttä parantavia toimia. Näistä on vasemmisto-oppositio tietenkin ollut pääosin eri mieltä ja mm. vastustanut työelämän uudistuksia. Näin siitäkin huolimatta, että jäykät työmarkkinat ovat yksi merkittävä syy työttömyyden nousuun.

Ulkomaalaistaustaisten työttömyys keskimäärin on Suomessa korkeammalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla. Tämä on noussut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Syynä on pitkälti tulijoiden ammatti- ja kielitaidottomuus ja sitä kautta tulijavirran heikot mahdollisuudet työllistyä erityisesti nyt huonon suhdanteen aikana, jolloin ammattitaitoistakin työvoimaa on ilman töitä. Oletetusti myös kulttuuriin liittyvät tekijät joissain tapauksissa tuovat haasteensa työllistymisessä. Tilastollisesti tämä tulijamäärä on kasvattanut työvoiman tarjontaa ja sitä kautta heikentänyt työttömyysprosenttia.

Vaikka maahanmuuttoliiketoiminta tuokin jonkin verran verorahoitteisia työpaikkoja, on se kokonaisuutena kansantaloudelle kallista ja kokonaisvaikutus on voimakkaasti työttömyyslukuja lisäävä. Hyvä on tiedostaa, että luvuissa on vaihtelua mittaustavan mukaan mutta joissain arvioissa jopa lähes puolet ulkomaalaistaustaisista työikäisistä on työttömänä. Selvää on, että maahanmuuttoa on rajoitettava tätä taustaa vasten huomattavasti. Puheilla työvoimapulan paikkauksesta on lähinnä populistista huumoriarvoa.

Työllisyyteen ei hallitus pysty kovinkaan paljon vaikuttamaan muutoin kuin edesauttamalla yrityksille mahdollisimman suotuisan toimintaympäristön. Verorahoitteisia työpaikkoja voidaan toki luoda ja niitä edellinen hallitus kutsuikin päätösperusteisiksi työpaikoiksi. Maassa, jossa julkishallinto ja julkiset kulut suhteessa asukasmäärään ovat maailman huippua, on tämä melko tuhoisa tie. Oikeasti. Kansantalouden nousu tarvitsee lisää työpaikkoja, jossa tehdään lisäarvoa tuottavaa työtä ja sitä kautta tuodaan verotuloja. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.

Suomessa tarvitaan työmarkkinoiden ja työn tekemisen rakenteeseen liittyviä uudistuksia, joilla autetaan yrityksiä pärjäämään paremmin ja siitä syntyvän aidon tarpeen kautta palkkaamaan ihmisiä töihin. Hallituksen – niin tämän kuin seuraavankin – pitää uskaltaa tehdä näitä vaikuttavia uudistuksia. Hieman on nyt tehty, mutta matka on vielä pitkä.